Tänään pääsemme suihkuun!

Suihkunurkkaus tänään.

Eivät ne putkiasentajatkaan kuuntele asiakkaita. 
Vesiputket piti vetää niin, että ne tulisivat seinän läpi
tuolta seinän takaa...
Itse en olisi myöskään laittanut valkoiselle seinälle tuota
suihkunpidikettä.  Muuallakin kh:ssa asentaja veti putket
sellaisista paikoista että meinasi olla Hanilla tosi hankalaa
asentaa mm kattopaneeleja ja kylpyhuoneen ilmastointituuletinta.

Remontin tiimellyksessä oli kulunutkin 
sellaiset 50 vuorokautta ilman lämmintä vettä, 

suihkua ja pyykinpesukonetta.

Lämminvesivaraaja, nimeltään Alma
on juuri asennettu paikoilleen tulevien
saunan lauteiden alle. Onneksi sen päälle ja
eteen tulee lauteita ja niiden alusritilöitä...

Meillän on keväisestä etelän reissusta saakka ollut pieni pullo Cavaa jääkaapissa joka me voidaan avata Hanin kanssa illalla sitten, kun meillä virallisesti on jälleen lämmintä vettä. Juhlaahan tämä silti on, vaikka kh:ssa ei ole edes ovea, suihkuverhotankoa, verhoa, ei kattoa, jne.

Pyykinpesukonettakin on jo ikävä.
Pyykkivuori alkaa olla jo puolen Sallan kokoinen.
Melkein.

 T-paitoja ollaan jouduttu ostamaan äskettäin lisääkin, koska ne vaan yksinkertaisesti loppuivat kaapista. Remontissa likaantuneita emme tosiaankaan pese yhtään missään koneessa vaan se tavara on mennyt liasta kovetuttuaan suoraan roskiin. Samoin molempien lenkkarit, pitkiä housuja, sortseja, miun yhdet saappaat ja feikkicroksit, takki meni lasivillan kanssa pilalle jne...


Joudutaan vaateostoksillekin jossain vaiheessa.
Kumpikaan meistä ei pidä vaateostoksista,
ja siksi meillä onkin aika vähän vaatteita verrattuna
keskivertoihmisiin. :)

Olemme me viidesti ihan pakosti joutuneet pesemään pyykkiä Maman luona, mutta ei me kehdattu enempiä pestä siellä pyykkejämme. On ollut enemmän kuin onnellista, että olemme kohta kahdeksan viikkoa saaneet käydä suihkussa Maman luona.

Hän itse on viettänyt kesää, tätä kylmää sellaista, kesämökillään.
Niin ikään ulkovessan ja pihasaunan varassa. Voi ressukkarakas!
Hän tosin vannoo olleensa ihan onnellinen siellä luonnonhelmassa,
ihanan puutarhansa keskellä.

Tikkuaski joka putosi puruista eteisen yhtä seinämää pois purkaessa.
Hanin pappaa sanottiin Ukoksi...
Minusta ukko tosin on haukkumanimi... =(
Ihmettelen ihmisiä jotka ristivät lapsensa ukoksi...

Jos laastia tms jäi, teimme siitä sydämiä hiekkaan.

Pihabajamajamme on ollut korvaamaton kun vatsani on ollut miltein joka ikisen remonttipäivän ihan sekaisin. On jälleen aktiivivaiheessa tämä miun suolistosairauteni... Se ei pidä stressistä ja sitähän remontti on mitä täydellisimmin. En halua enää koskaan syödä kortisonia tähän tautiin, koska kortisoni ei vaan yksinkertaisesti ainakaan tablettimuodossa minulle sovi.

Kipeytyneeseen oikeaan olkapäähäni ja vasempaan polveeni voisin sitä vastoin piikkinä kortisonia ottaa vaikkapa heti. Mokomat eivät anna oikein nukkua kun remppa (ja crohn...) on ne ihan väsyttänyt.

Samoin särkee Hanin vasen nilkka
jonka hän nyrjäytti ulkoportaissa tokana remppapäivänä. 

Vanha kh-kaluste uudessa värissä.
Se pitää käsitellä vielä muutamaan kertaan.
Putkiasentaja vähän kolhi kantta tuon alelavuaarin kanssa...

Meillä on jälleen melkein kylpyhuone, 

jossa on toimiva wc-pönttö, 

ja lämmintä vettä kuulemma olisi varmasti 

jo illalla että pääsemme suihkuun. 

Vieläkin tuntuu, että jokainen lihas 
on remonttirehkinnästä kipeänä ja varsinkin alaselkä jne. 
Mutta jos me tosiaan kannoimme märkätilasta 
ulos yli 5 tonnia törkyä, niin ei kai ole ihme, 
että vähän on vieläkin kroppa kipeä? 

Millaistahan olisi käydä hierottavana?  

---------------------

On tuo Hani ollut aika taikuri.
Hän on ollut sitkeä, säntillinen ja uuttera tämänKIN remontin kanssa.

Kuulemma nyt tulevana viikonloppuna saadaan nukkua aamulla pitkään.
Sekin on historiaa, sillä kahdeksisen viikkoa me painelimme töitä
viikonloppuisinkin ihan yhtä lailla kuin arkenakin.
Aikaisinn ylös ja säätämään ja sitten lounas, jälleen töihin, kahvitauko, töihin,
ja juomataukoja väliin ja minulla vessassajuoksemista ja illalla lopetimme työt,
kun emme enää jaksaneet enempää.

Sellaisia 7 - 11 tuntisia päiviä me kahdestaan teimme.

Remontti ei suinkaan loppunut vielä tähän.

Kylpyhuoneesta puuttuu vielä paneelikatto, se uuden harmaan värin saanut peilikaappi, lamput, koneellinen tuuletin, pyykinpesukone, pyyhekoukut, ovi, suihkuverhoteline jne.

Saunasta puuttuu kiuas, siitä kivet, lamppu, sekä seinä-  ja kattopaneelit ja lauteet. Niistä vanhoista lauteista tehdään terassille sellaiset haaveksimani penkit, ja vanhan metallisängyn pohjalaudoista tehdään terassille pöytä.
Joskus...

Kuvan eteisestä puuttuvat lattialaatat, seinistä lasikuitutapetti + maalia, kattopaneelit, suurentuneesta oviaukosta aulaan puuttuu vähän kaikkea, kattolamppu, pistorasiat... Tarvitaan myös uusi kynnyspuu ulko-ovelle, koska tuo raukka on kärsinyt kaikkien vuosien remonttien jaloissa ja haljennut kun niin on tästä tykännyt...
Ja niin, eteisestä puuttuu myös ilpu. Sitä on ihan ikävä.
Se lämmittää kun on kylmä ja viilentää kun on kuuma.
-No joo, viime kesänä viimeksi oli kuuma. =)

Keittiöstä puuttuu kattolistaa, tapetinpaloja
ja siellä pitää kiinnitellä sähköjohtoja ja siirtää pistorasioita jne...

Aulan seinästä puuttuu putkien alta palanen.
Eteisen ja aulan välillä pitänee uusia muutama lattialaminaatti.
Onneksi niitä on tallella kokonainen paketti
tämän talon lattiaremonteista.
Jonkinlaisen kynnyksenkin se aukko tarvitsee. 

Mutta, tämä loppuremontti ei ole enää paniikinomaista
ja jostain päivämäärästä kiinni.
Nyt saamme jatkaa leppoisammin.

Takarajana tälle lopulle korjaussaneeraus- ja uudistustyölle
voisi olla vaikkapa ensi joulu. 

Jospa saisin talonkin siivottua siihen mennessä 

hieman pölyttömämmäksi...
Tätä remppapölyä löytyy kyllä yleensä remonttien
jälkeen vielä kuukausien ajan mitä
ihmeellisemmistä paikoista. 

Saamme sittenkin puuliiterin!

Taloon.com-blogikisan äänivyöryssä syksyllä 2014
kaksi muuta kilpailevaa blogia sai useita tuhansia ääniä,
ja minun terassinrakennuksesta viime kesänä kertova blogijuttuni satoja,
joten - näennäisesti - äänien määrän mukaan
blogini näytti kisan päättymisen jälkeen olevan äänivyöryssä kolmas.

Kolmas sijakin on mielestäni tosi hieno! =D 

Mutta yllättäen syksyllä noin kuukausi 
kisan yleisöäänestyksen jälkeen sain s.postia, 
jossa kerrottiin kilpailun järjestäjän päättäneen 
kuitenkin palkita juuri minun blogini 
ja pihaniksini päävoitolla. Ehkä minun tarinassani 
oli juuri niitä oikeita niksejä ja pointteja,
joita blogijutulta alunperin edellytettiinkin. 
Mene ja tiedä, mikä oli syy, mutta minä 
sain palkakseni 1000 euron 
lahjakortin Taloon.comiin ja voisin tilata sillä mitä vain. =) 

Kiitos siitä hirmuisesti teille kaikille 
blogini äänestäjille ja kisajärjestäjälle. 




Tarvitsimme tosi kipeästi jonkinlaista puuliiteriä,
polttopuille suojaksi koska sellaista ei meidän pihallamme
ole ollut muutamaan vuoteen lainkaan, alkuperäisen vanhan piharakennuksen
purun jäljiltä ja polttopuumme ovat olleet jo kahtena talvena
pressun alla pihamaalla. Sellaiset pressut eivät näytä kovin hyvälle eivätkä
klapitkaan ole hyvässä kunnossa ulkona lojuessaan.

Itse asiassa niitä pressujen alla lojuvia klapeja on
pihassamme ollut ihan alusta asti, tänne muuttomme
jälkeen, kuivumassa pinoissaan,
koska pihastakin piti kaataa muutama yli satavuotias
puuvanhus pois, ennen kuin kovat tuulet sen tekivät...
Liiteri siis palkinnoksi!! Please!

Mutta liitereitä ei ollut enää viime vuoden syyskuussa saatavilla
kun sain tietää blogijuttuni voittaneen kisan.

Lahjakorttikoodimme voimassaoloaikaa pidennettiin
ystävällisesti, jotta saisimme tänä keväänä puuliiterimme.

Odottavan aika on joskus pitkä...

Tilasinsamalla voittolahjakortin loppuosaldolla myös hieman
multaa, koska sitä aina tässä pihassa tarvitaan.

Hankittuna on jo myös ne muut osat liiteriin, joita ei
paketissa ole, odotetaan hyvää säätä, liiterin kokoamista,
sen punamullalla maalaamista 
ja mie odotan innolla myös, ah,
mullan kanssa mylläämistä.

Pihamme savimaa suorastaan syö kaiken mullan
jota tänne ollaan näinä vuosina raahattu.
Multaa tarvitaan myös aitapensaiden
istutukseen. 

Sellaisia pihasuunnitelmia kesäksi 2015
(plus sisätiloihin rankempaa remppaa jälleen... )
 

Sydämellinen kiitos teille kaikille,
jotka viime kesän kisassa blogiani äänestitte!

 Teitte meidät köyhimykset 
ja vuosien hartiapankkiomakotitaloremppaajat 
hyvin, hyvin onnellisiksi! 

♥

Olette auttaneet meitä paljon! 

Haleja, 
vilkutuksia 
ja lentosuukkoja!

♥ 


Kuvat lisätty jälkikäteen.
Tuolla varsinaisessa blogissani on lisää puuliiterikuvia. 

Ensimmäinen yö pätsissä

Joo, ei tarvii taaskaan kenenkään olla tippaakaan kateellinen.
Eilen, sunnuntaina, aloitettiin olohuoneen tyhjennys. Kaikki huonekalut ja tavarat roudattiin makuuhuoneeseen, makuuhuoneesta runkopatjasängyt kumolleen seinää vasten, kaikki vaatteet makkarista vinttiin ja vieraspatjat vintin lattialle, miltein +3o Celsius-asteen lämpötilaan.
-Tulevan remontin nukkumapaikaksi...

Alakerrassa sai ihanasti ilmalämpöpumpun puhaltamaan viileää koko tyhjennys-siivousoperaation ajaksi, niin että sisäportaiden alapäässä oli ihana viileys mutta parvelle kiivettäessä lämpötila hurjasti kasvoi. Yläkerrassa hikoilimme sitten miltein kolmessakymmenessä asteessa unettomina pitkällä yöhön. Hani tunui aamuyöstä nukkuvan mutta mun selkää sattui ne vieraspatjat ja ilma ei yhtään liikkunut ja miun piti käydä välillä alhaalla ja ulkona haukkaamassa happea.

Uskomattomasti linnut muutes laulaa kahdelta yöllä. =)

Remontin ajaksi valitettavasti se alakerran puhallinlaite pitää sammuttaa ja peittää huolellisesti, ettei sen sisuksiin mene turhaan kaikkea remonttimömmöä.  =(

FB:ssa kerroin eilen tämän kuvan kera: Olohuone on nyt riisuttu malli. Alkaa operaatio lattiremontti. Kolmannen kerran tässä talossa...

-Ja sain vastaukseksi että "Miks taas?"
ja että tuollako oli kosteutta, voi teitä. Huomasin etteivät olleet paljoa blogiani lukeneet. =)

Blogit jäävät väkisin vähemmälle kevyiden ja lyhyiden, nasevien fb-päivitysten ja twiittausten maailmassa, ja mitä niitä muita sosiaalisia viestittelymenetelmiä nyt olikaan... =)

Miksi taas? Siis oikeasti, näyttikö tuon kuvan lattia siltä, että me olisimme jo sen remontoineet joskus, muovimaton päälle liimattuine lohjenneine lattialaattoineen, ryppyisine, reikäisine ja pinttyneinen muovimattoineen, epämääräisine lattialistoineen... Kääks ! =D

Heheh! Aivan toisennäköiseltä näyttää ensimmäisenä kesänä remontoimamme makuuhuoneen sekä keittiön lattia. Samalla joutuu seiniä uusimaan sisäpuolelta, koska jotta saisi lattiasta irti lattialankut, on myöhemmin rempatut seinät (lue: tupakanhajuiset lastulevyt) purettava pois...

Me vaan toivomme ettei olohuoneen lattialankkujen alaiseen osaan olisi kukaan neropatti mennyt koskemaan. Ettei siellä ole vaikkapa sitä kirottua puhallusvillaa... =( Se on aivan mahdotonta purkaa, varsinkin astmaattisilla keuhkoilla varustetun...
-Se menee kaikista hengityssuojaimistakin suoraan hengitysteihin...

-Ja kosteutta...? Ei tiedetä. Kun ei tiedetä vielä mitä kaikkea tässäkin remontissa löytyy.
Tämän lattiaosuuden arvoitus tullee nyt ratkaistavaksi ihan lähipäivinä. 

Viime kesänä remontoitu aulan lattia vielä odottaa ylimpiä päällyksiään jotka nyt tämän kesän remontissa tulevat senkin kaunistukseksi, mutta ei tosiaan se kakkosvuodenkaan remonttilattiakaan ole enää siinä kunnossa kuin se oli taloon muuttaessamme. Kylmä komerotila on poissa. Risat portaat yläkertaan on korjattu. Paljon on muuttunut. Vähän kerrallaan.

Nyt rappujen alunen onkin sellainen turvasaareke tämän tulevan remontin ajan. Sinne sai laitettua turvaan nuo lattialaminaatit (toivottavasti en joudu niitä vielä kertaalleen jonnekin muualle roudaamaan, olen niitä tässä talossa muutamaan kertaan kannellut paikasta toiseen...=) ) sekä työkalut jotka on sopivasti siinä kädenulottuvilla.
-Kaikki muu kuvassa näkyvä alakerran lattia puretaan ympäriltä pois. Niin tuo etualan kurttumuovimattoinen olohuone, vasemmalla oleva sekalainen pala klinkkerilattiaa, sekä eteisen aina pestessä yhä inhottavasti koiralle löyhkäävät rikkonaiset ruskeat lattialaatat.

Koirankuolalaattojen tilalle eteiseen löysi Late mukavat kookkaat tummanharmaat klinkkerilaatat. Muuttuu hieman talon sisäilme eteisestäkin päivitetympään muotoon.

Lattioista jäävät tehtäväksi vielä märkätilat, joskus tulevaisuudessa remontoitavaksi alueeksi. Kaikkea ei ehdi yhden kesän aikana tehdä. Eikä ole varaa. Eli sitten kun seuraavan kerran on varaa. Ja voimia.

Märkätilojen lattianalustakin on todennäköisesti väärin rakennettu, eteistilan tavoin, eli ei ole ryömintätilaa lainkaan, niin kuin ei ole tarpeeksi tällä hetkellä tässä olohuoneen lattiassakaan. Pitänee ostaa lisää energiajuomaa, että jaksaa kaivaa ja roudata kottikärryllisittäin mössöä pihanperälle, eli muutamia kymmeniä kuutioita...

Odotellaan vielä metsurimaanviljelijän lankkukuormaa... 

Uusia lankkuja tarvitaan isolle alalle lattian uusiksi tukipuiksi.

 

On lisäksi täysin kysymysmerkki, 

ovatko olohuoneen takan perustukset tehty oikein...

Seisooko takka puulattialla...? 

Sen tulemme pian näkemään... 

Niin. 

Tässä täytyy vaan toivoa että tämä remontti 

sujuu joutuisasti.

Toivon lisäksi, että säät hurjasti viilenevät. 

Vintissä on peltikaton alla
aikas sietämätöntä yrittää helteellä nukkua.
Sori vaan auringonpalvojat.
Olisi myös helpompaa kaivaa muutama kymmenen kuutiota
tavaraa lattioista ja maapohjasta...


Savimaahan istutetut kasvitkin tarvitsevat
jo oikeaa vettä pilvistä...

Ainoastaan se
oli eilisessä hellepäivässä ok,
että sain pestyksi ja kuivatuksi tuosta vaan meidän talvitäkit
ja ison kasan lakanoita,
joita oli mm vieraslakanoina ja
olohuoneen ikkunoissa verhoina...

Vanha hirsisauna odottelee yhä pihassa,
jotta haluaako joku sen hirret vai
annetaanko moottorisahan laulaa... 

-Joo, eivät huoli hirsiä,
joten ne viedään
kaatopaikalle.

PS2:
Illalla mies saapui töistään tuliasten kera.
Oli käynyt rautakaupassa ja
hakenut lisää teippiä sekä
muovia oviaukkojen suojiksi.

Teippasimme sitten illalla oviaukot.
Tästä se lähtee...

Kuvassa keittiön oviaukko, jota
pitää korjailla kaksoismuovituksella ettei
nuo muovin liepeet avaudu liikaa ja
ihan älyttömänhirveesti pölyä kerry keittiöön,
jonne on siirretty se astiakaappikin remontin tieltä...

Kolmatta kaaoskesää odotellessa

 Löytyi keittiön seinään NIIN sopiva teksti.

Kohta tämä elämä on taas sitä ihtiään. 

 Pian kaiken peittää (jälleen) remonttipöly. 

Niinpä tämäkin kranssi on vietävä jonnekin 

rempan ajaksi suojaan.

 Samoin tämä auringon haalistama enkeli...

Mamalta saatu superwoman-enkeli.

Ja kirpparilta löydetty hymyilevä enkeli.
Kaikki on kiikutettava hellästi
ja varovasti vintille turvaan... 

Mitä meille kuuluu?

Samaan aikaan kun pihamökki valmistuu, ja se vanha puretaan, Punaisen tuvan sisäpuolella odotellaan sitä olohuoneen ja aulan lattiaremonttia... Olohuoneessa onkin aika surullinen tuo rikkinäisten sekalaisten laattojen reunustama takanedus ja aulan uusitun lattiaosan ja vanhojen lattioiden saumat jne...

Mm kuvassa oleva kaappi siirtyy keittiöön jossa on jo uusi lattia ensimmäiseltä täällä viettämältämme kesältä, ja keittiön oviaukko suljetaan muovilla.

Olohuoneen kaikki tavarat siirtyvät alakerran makuuhuoneeseen, siihen joka jo ensimmäisenä vuonna rempattiin. Makkarin oviaukko tietenkin tukitaan mahdollisuuksien mukaan muovein yms. Makuuhuoneen petit, tv jne ja kaikki meidän vaatteet kannetaan vinttiin, jonka parven reuna sekä vinttihuoneen oviaukko niin ikään muovitetaan...

Ah, niin tuttua jo 

tämä muoviliepeiden kautta kulkeminen...

Muuten arkielämä sujuu jouhevasti. 

Kutimuksia syntyy koko ajan ajanvietteeksi 

ja Pientä sukkapuotia silmälläpitäen
varsinkin kun mies on töissään
ja mie yksin kotona.

 

Välillä kahvia, cappucinoa tai energiajuomaa nauttien... 

Eri lankalaatuja ja värejä hypistellen... 

Hanskoja kuivumassa.

Välillä jotakin jossakin rempaten... 

Kirpputoreilta löytöjä etsien. 

Tässä uusvanha keittiönlamppumme. 

4€ kirpparilla. 

Ehditään me elokuviakin katsella. 

Tuo meidän tv-pöytä on oikeasti 

pöytäliinan alle kätketty 

uusien lattialaminaattipakettien pino. 

Siellä odottelevat vielä hetken...
Odotamme että ulkolämpötila nousee niin,
ettei pikkutönössä palellu,
vaikka olohuoneesta on lattiat ulos asti auki. 

Olohuoneen lattian kunnostuksen lisäksi
(kaikki purut, sammalet, yms pois,
vanhaa lahonnutta puuta pois
ja uutta tilalle...)
lattian alta pitää kaivaa muutama
kuutio vanhaa savimaata pois, niin että
talon alle syntyy n 80 cm ryömintätila,
joka nyt on surkeimmillaan
joissain kohdin vain 5cm...

Taas tiedossa siis kottikärry ja lapio-peliä... 

Harjakaiset

Jee! Ollaan tässä vaiheessa! 

Koskapa ihkut ipana-Muruset ja mekin
teimme jo tarpeeksi pohjustustöitä 

oli eilen tullut aika avata uuden pihamökin tiivis paketti, 

joka jo muutaman kuukauden odotti pihallamme oikeaa hetkeä 

joka tuli siis vappuna v 2013. 

 Siinä se on siistissä pinossa uusi mökki
vielä osina... 

Ei kun kimppuun!

Heipä hei!

Muutaman tunnin kaksistaan
pähkäilyn päästä
uusi puolivalmis mökki tervehtii vanhaa mökkiä.
Oli muuten lämmin päivä,
mutta kovat tuulenpuuskat hiukan
vaanivat meidän rakentamistamme... 

 Aika säälittävä tuo vanha pihamökki nyt jo onkin... 

Liiterin ovikin jää jo käteen kun avaa ovea... 

Harjakaisvaiheessa laitoimme pressun mökin päälle 

ja päätimme jotta ensi viikonloppuna jatketaan tästä,
mikäli tavarantoimittaja toimittaa viallisten puuosien tilalle
uudet siihen mennessä... 

Loppuillasta ajattelin sitten kokeilla, miten munkkienpaisto onnistuisi. 

Sitä varten piti etsiä keittiön ikkunaan ötökkäverkko jotta ikkunaa sai pitää auki koska itse liesituuletintahan ei suositella pidettäväksi päällä uppopaiston aikana. 

Ulko-oven ötökkäverhokin on nyt paikoillaan. 

Kesä on virallisesti alkanut 

kun ulko-oven ötökkäverho 
on paikoillaan.  

Noh, tällaisia niistä munkeista tuli. 

Pihamökin harjakaisten 
ja vapunkin kunniaksi 
mutustelimme saunan jälkeen munkkeja ja 

nautiskelimme vihdoin joulukuun
Vironreissulta tuomaamme makeaa kuoharia. 

Minun migreenini tosin iski
heti muutamasta kulauksesta, mutta hyvää oli.

Operaatio pihamökki paketissaan

 Siinä se on sievästi paketissaa meidän tuleva pihamökki, 

ikkunoineen, ovineen, kaikkineen... 

Tuo vanha punainen homeinen lato, 

joka oikeastaan pysyy pystyssä varmaan 

enää noiden rautakankien varassa jotka pitelevät sen ovia kiinni, 

saa kohta kenkää... 

Piti raivata pihaan lisää aurattua aluetta tuota talopakettia varten. 

Hehe. 

Meillä on talopaketti... ;D 

Purkulupaa hakemassa

Jee. ☆ 

Mies teki rautakaupassa kaupat keskiviikkona valmis-vierasmajasta, joka tulee meidän uudeksi piharakennukseksi. Saadaan nyt vihdoin ruveta purkamaan tuota todella homeista latoa pois pihasta.

Miekin tuon sisätiloihin vähemmän klapeja kuin tässä jonkin aikaa toin, koska ne klapithan sijaitsevat siellä homeisessa piharakennuksessa... Vain harva väliseinä erottaa ne siitä koirankidutuspaikasta jossa edellinen piti homeisissa tiloissa isokokoista eläinparkaa...

Tänä keväänä saadaan ostaa jälleen vino pino lisää kaikenlaisia hengityssuojaimia.

Mitään tärkeää ei voi tuossa osassa piharakennusta pitää, esim työkaluja, puutavaraa jne, koska kaikki siellä oleva saa äklöttävän homekuorrutuksen. Tönö on imenyt vettä sekä savimaahan ulottuvien seinien että paikka paikoin romahtaneen katon kautta. Homeen haju on märän viime kesän jäljiltä niin hurja, että mää meinaan kaaduta selälleni kun avaan piharakennuksen keskimmäisen oven. Huh. Siksi en juuri siellä käy.

Rakennuksen purusta ei jää paljoakaan säilytettävää materiaalia. Vai haluaisiko joku tosi sammaleisia vanhoja kattotiilejä? Muutama hirsi voi olla vähemmän laho/homeinen, jonnekin pihaistutuksiin jne. Pari tiiltä voi saada irti piipusta, entisen saunan kohdilta. Saunassa on ikivanha korkea ruosteinen kiuas josta joku tekisi varmaan savustuspöntön. = Kaatikselle menee ja vauhdilla.
Vesipadan ainoastaan voisin sieltä tilasta pelastaa. Siitä voisi tehdä pihagrillin pohjaa, niin kuin Maman mökillä on tehty.

Kukkia en laittaisi koskaan mihinkään metalliseen astiaan kasvamaan koska metalli kuumenee hellepäivinä niin että kukkien juuret paistuvat...

Nyt pitänee kipitellä kaupungintalolta hakemaan purkulupa, eli Toimenpidelupakaavake, (ei löytynyt tälle kunnalle omaa netistä, niin laitoin tuon yhden vanhan kotikuntani vastaavan version linkkiin).

-Pikkutalon parvella on muutes tekeillään eräänlainen varastokaappi, ladonoviefektillä. (Ihan on uutta, iihanan tuoksuvaa puuta!) Kuvaan sen valmiimpana joskus, niin sitten näette...

Kun kesäkuu saapuu, (eihän siihen ole enää kauankaan!) avataan vuorostaan olohuoneen lattia ja katsotaan mitä se on syönyt.

Niinpä me saatiin tämäkin remonttivuosi käynnistettyä. 

Ihan kahdestaan me ei kyllä saada tätä kaikkea suunnittelemaamme tänä kesänä aikaan, mutta ihan varmasti Muruset ♥ saapuvat joskus talkoisiin ruokapalkalla, samoin miun muu ♥  perheeni, joilla onkin kokemusta rakentamisesta ja mm juuri sellaisesta, tuollaisesta vierasmajasta.

♥ 

PS: 
Kaavakkeen virallinen nimi olikin:  

Ilmoitus rakennuksen poistumasta. 

Poistuman syy vaihtoehtoina mm: 

Purettu uudisrakentamisen vuoksi, 

Purettu muusta syystä,

Tuhoutunut 

ja surullisimmalta kuulostava:

Ränstymisen vuoksi hylätty...
 

Syksy

Kaunopunahatut, ne, joita myrsky ja raekuurot eivät ole kaataneet, 

alkavat jo näyttää haurailta. Olivatkin yksiä viimeisiä pihan kukkijoita.

Ruusupapu on pitänyt totisesti sadekaudesta. 

Se on valloittanut pihamökin taustalta ihan kaiken... 

Niin kuin viime kesän tomaattihuoneen kehykset. 

Seinällä olevan vanhan puukelkan. 

 Jopa auringonkukat. =)

On aurinkoisia kukkia vielä pystyssäkin. =)

Pihamökin etupuolellakin
kasvaa lintujen nokastaan
talvella tiputtamia
auringonkukkia.  

Auringonkukkiakin myrsky kaatoi kumoon. 

Keräsin näitä kaatuneita rappusille silmäniloksi. 

Kauppalappu odottelee aina vaan 

tilipäivää... 

Maalipesuainepullo 

jo odottelee pönttiksen vieressä. 

Tuosta puuttuu leveä, hyvä sivellin... 

Muuten meillä odotellaan yhä 

rappusia... 

Ei ole niiden puutavarantoimittajasta 

kuulunut mitään. 

Betonilattia on poissa!

 Nyt kuljetaan sitten jälleen metallitikkailla kerrosten väliä. 

 Kylmän komeron kylmä betonilattia eilen.

Late on jo aiemmin kesällä purkanut tuon vasemman
alakulman, jotta me, ja rak.tarkastaja nähtiin mitä alla on.
Siinä kohdassa oli tilapäisesti siitä asti vain puulevy päällä... 

 Sama lattia hieman myöhemmin kun olin heilutellut käsivarret sijoiltaan 

tuota painavaa työkalua. Tehon voimalla jaksaa... 

Mun vatsa jostain syystä tykkää teho-juomasta. 

Kait mie saan siitä niitä puuttuvia b-vitamiineja. 

Olin ansainnut pienen tauon, 

suklaa- ja kahvivitamiineja, vai mitä? =) 

Sitten mie meninkin huilaamaan ruohotrimmerin kanssa pihalle.

Kun Late saapui töistään hän jatkoi kylmän tilan raivaamista. 

Betonimurskan ja vanerilevyjen alta paljastui tämä bunkkeri, 

jossa ei ollut tipan tippaa minkäänlaisia eristeitä. 

Talon viemäriputki kulkee siellä omassa yksinäisyydessään. 

Hyvin paha maakellarin haju iski vastaan, kun vanerikannet avattiin, 

sillä tuosta bunkkerista ei ollut minkäänlaista ilmastointia muualle lattian alle. 

Laten ryhtyessä purkamaan harkkoja (niitä on pakko poistaa jotta päästään tekemään tilalle normaali rossipohja...) paljastui jälleen että sama remppaaja on ollut tässäkin kohtaa asialla kuin noissa muissakin "remonteissa", eli rempparoskat ja törky oli tungettu tässäkin tapauksessa lattian alle... Tämä on olohuoneen ja tuon komeron välistä lattian alustaa... Paikkaa, jonne ei missään tapauksessa olisi saanut jättää mitään orgaanista jätettä... Huoh.

Toisessa kuvassa näkyvä neliön tila tikkaiden alla, oli peitetty vain ohkaisella kovalevyllä. Se alla on purua, samoin kuin kuvassa vasemmalla sijaitsevan pesukonesyvennyksen allakin. Ilmankos oli kylmää talvella...

Osittain tämän puretun betonisen kylmän tilan kautta, muurattuna vasemmalle ylänurkkaan, harkkojen väliin, kulki myös pesukoneille vesijohto, joka niinikään jäätyi näinä kahtena täällä asuminamme talvina. No, nyt sen ymmärtää miksi, kun näki tämän eristämättömän kylmäkellarin...

Uutta lattiamateriaalia tämän purettavan tilan rossipohjaa varten on haettu 

olohuoneeseen odottelemaan. Jospa vaikka viikonloppuna saisimme 

siihen kunnollisen lämpöeristetyn lattian... 

Tästä jatketaan.

Valoa näkyvissä

13.8. 2012 aulan kattoa jo pohjamaalattuna, 

puisilta rakennustelineiltä kuvattuna. 

Ilmastointiräppänän lopulliseen läpivientiin tarvitaan nostin, tai rakennustelineet talon ulkoseinälle. Tämä läpivienti piti helmikuussa ulkoseinäremppaporukan tehdä, mutta jättivät sen tekemättä...
Silloin olisi olleet kunnon tukevat metalliset rakennustelineet siinä seinällä valmiina... 

En laske tuota Hania pitkillä tikapuilla roikkumaan ulkoseinälle poran kanssa. 

Se olisi erittäin vaarallista! 

Meidän tikkaat eivät sitäpaitsi edes riitä pituudeltaan. 

Onneksi, sillä muuten tuo mies olisi jo kiivennyt sinne seinälle!

 Aulaa parven puolelta katseltuna. 

Lisää seinämaalia lukee kauppalapussa. 

Ja nyt puretaan nämä (ylemmässä kuvassa näkyvät) puutelineet että 

päästään takaisin alakerran lattiantasolle, 

hajottamaan pois se merkillinen betonilattia, 

joka kylmensi talvisin kovasti alakertaa.

Sen jälkeen käydään sisäseinien kimppuun.
Kyllä tää jouluksi valmistuu... 

PS: Alakuvan nurkka kuvattuna viime kuussa.

Telineiden ramppausta ylös ja alas

Vintti-aula hitaasti mutta vakaasti etenee kohti korjatumpaa ja vetämättömämpää lopputulosta. Hih, vetämätönhän on sellainen ihan väsynyt ja surkhia. Tässä tapauksessa se tarkoittaa ettei nurkista ja seinistä enää tuulisi sukkia vinoon. Mie olen Laten ollessa töissään leikellyt ylimääräisiä uretaaneja pois saumoista ja pakkeloinut niitä, ja jatkamaan pitäisi kohtapuoliin mennä jälleen. Anselmia puuttuu enää päädyistä. Anselmin päälle tulee vaalea maalipinta näin ensihätään luultavasti kuviotelalla maalattuna. Maalauskin pitäisi pian tehdä että telineitä saisi madallettua ja alempia seiniä saisi kunnostettua. Peltikaton melu ei enää ole niin hurja sateella, kuin ilman näitä katon eristeitä...

Toivottavasti myös kosteusvaurio-puuosat on nyt poissa seinistä. 

Ainakin talon tästä avatusta osasta. 

Väsyin siihen keittiön muovitukseen ja poistin ne tässä viime viikolla kun Late ja Jake nostelivat aulan kattoon noita eristelevyjä. Muovit olivat tiellä. Illalla kun olimme siivonneet jälleen päivän rempparoskat pois niin huomasin keittiössä seisoessani jotta aurinko paistaa sinne, minne se ei ole ennen paistanut. =D
Aurinko valaisi hohtavasti olohuoneen kautta entisen kylmän komeron seiniä ja lattiaa. Ja vesiputkien jakotukkia...

Tietty muovia olisi vielä tarvinut kun tuo lattiakohta puretaan. Betonipöly nääs... Täytyy yrittää eristää se alue jotenkin.

Muutamana hellepäivänä yläkerran makuuhuone, jossa yhä mitättömät eristeet, on kuumentunut niin kovin helteiseksi, että siellä on ollut hankalaa nukkua. Miun on tehnyt mieli tuoda patja tuohon aulan lattialle, jossa alakerran ilmalämpöpumpun viilentämä laattalattia olisi tuntunut varmaan miellyttävän viileältä. Mutta tuo hani ei tahtonut nukkumaan alakerran lattialle. En mie sit yksin... Vaikka oikkumasuni kanssa olen taas joutunutkin viettämään tyynyn kanssa vessanlattialla öisin muutaman tovin, joten olisi ihan sama vaikka nukkuisin tuossa aulassa.

Voi kun kuvat näyttävät niin rikotun näköisen tönön... Mutta kun kaikki korjattava on ikään kuin palapeliä tekisi väärään suuntaan. Jotta saa tuon purettavan lahon laudan pois, on purettava tuo nurkka tuosta ja jotta tämä viallisesti tehty rakenne tai entinen pilallinen eriste saataisiin korjattua, on purettava seinä pois, katto pois, jne jne jne...

Ystävälle juuri tänään kirjoitin: Telkkaohjelmissa remontit menee sujuvasti ja siististi ja sit ne on äkkiä ohi ja omistajat talutetaan silmät kii paikalle ja ne saa ihailla kaunista lopputulosta. ;D 

Miekin laitan välillä silmät kii

ja kuvittelen millainen aula ois jo valmiina...

Ja jos kotirouvat tykkäävät jotta rappujen siivoaminen on työlästä niin tässä erimerkkiä siitä, kuinka hankalaa on imuroida rakennustelineitä kerrosten välillä. Late imurin kanssa kiipeämässä vintille siivoamaan. Sen verran ollaan laiskistuttu että imuri jää sitten siivouksen päätteeksi joko ylös, jos sitä viimeksi siellä käytettiin, tai sitten alas, ja jatketaan seuraavana siivouskertana sitten siitä.

Vesiputket tulleevat jäätymään vielä ensi talvena, koska hölmösti ne on joku vetänyt kylmälle kuistin katolle kulkemaan osan matkaansa. (Toiseksi alimmassa kuvassa sininen ja punainen putki piiloutuvat kesken kaiken. Keittiön puoleltahan ne viime kesänä koteloitiin. )
Tässä vaiheessa ei ole putkiurakkaan enää varaa, joten putkien lopullinen korjaaminen menee ensi vuoden puolelle. Sähkömieskin olisi piakkoin kutsuttava paikalle. Uudet rappumateriaalitkin saadaan tilattua hieman tuonnempana. Tämä syö rahhoo tämä remontoiminen.

Ja vähän voimiakin. Tai aika paljon voimia...