Suihkunurkkaus tänään.
Eivät ne putkiasentajatkaan kuuntele asiakkaita.
Vesiputket piti vetää niin, että ne tulisivat seinän läpi
tuolta seinän takaa...
Itse en olisi myöskään laittanut valkoiselle seinälle tuota
suihkunpidikettä. Muuallakin kh:ssa asentaja veti putket
sellaisista paikoista että meinasi olla Hanilla tosi hankalaa
asentaa mm kattopaneeleja ja kylpyhuoneen ilmastointituuletinta.
Remontin tiimellyksessä oli kulunutkin
sellaiset 50 vuorokautta ilman lämmintä vettä,
suihkua ja pyykinpesukonetta.
Lämminvesivaraaja, nimeltään Alma
on juuri asennettu paikoilleen tulevien
saunan lauteiden alle. Onneksi sen päälle ja
eteen tulee lauteita ja niiden alusritilöitä...
Meillän on keväisestä etelän reissusta saakka ollut pieni pullo Cavaa jääkaapissa joka me voidaan avata Hanin kanssa illalla sitten, kun meillä virallisesti on jälleen lämmintä vettä. Juhlaahan tämä silti on, vaikka kh:ssa ei ole edes ovea, suihkuverhotankoa, verhoa, ei kattoa, jne.
Pyykinpesukonettakin on jo ikävä.
Pyykkivuori alkaa olla jo puolen Sallan kokoinen.
Melkein.
T-paitoja ollaan jouduttu ostamaan äskettäin lisääkin, koska ne vaan yksinkertaisesti loppuivat kaapista. Remontissa likaantuneita emme tosiaankaan pese yhtään missään koneessa vaan se tavara on mennyt liasta kovetuttuaan suoraan roskiin. Samoin molempien lenkkarit, pitkiä housuja, sortseja, miun yhdet saappaat ja feikkicroksit, takki meni lasivillan kanssa pilalle jne...
Joudutaan vaateostoksillekin jossain vaiheessa.
Kumpikaan meistä ei pidä vaateostoksista,
ja siksi meillä onkin aika vähän vaatteita verrattuna
keskivertoihmisiin. :)
Olemme me viidesti ihan pakosti joutuneet pesemään pyykkiä Maman luona, mutta ei me kehdattu enempiä pestä siellä pyykkejämme. On ollut enemmän kuin onnellista, että olemme kohta kahdeksan viikkoa saaneet käydä suihkussa Maman luona.
Hän itse on viettänyt kesää, tätä kylmää sellaista, kesämökillään.
Niin ikään ulkovessan ja pihasaunan varassa. Voi ressukkarakas!
Hän tosin vannoo olleensa ihan onnellinen siellä luonnonhelmassa,
ihanan puutarhansa keskellä.
Tikkuaski joka putosi puruista eteisen yhtä seinämää pois purkaessa.
Hanin pappaa sanottiin Ukoksi...
Minusta ukko tosin on haukkumanimi... =(
Ihmettelen ihmisiä jotka ristivät lapsensa ukoksi...
Jos laastia tms jäi, teimme siitä sydämiä hiekkaan.
Pihabajamajamme on ollut korvaamaton kun vatsani on ollut miltein joka ikisen remonttipäivän ihan sekaisin. On jälleen aktiivivaiheessa tämä miun suolistosairauteni... Se ei pidä stressistä ja sitähän remontti on mitä täydellisimmin. En halua enää koskaan syödä kortisonia tähän tautiin, koska kortisoni ei vaan yksinkertaisesti ainakaan tablettimuodossa minulle sovi.
Kipeytyneeseen oikeaan olkapäähäni ja vasempaan polveeni voisin sitä vastoin piikkinä kortisonia ottaa vaikkapa heti. Mokomat eivät anna oikein nukkua kun remppa (ja crohn...) on ne ihan väsyttänyt.
Samoin särkee Hanin vasen nilkka
jonka hän nyrjäytti ulkoportaissa tokana remppapäivänä.
Vanha kh-kaluste uudessa värissä.
Se pitää käsitellä vielä muutamaan kertaan.
Putkiasentaja vähän kolhi kantta tuon alelavuaarin kanssa...
Meillä on jälleen melkein kylpyhuone,
jossa on toimiva wc-pönttö,
ja lämmintä vettä kuulemma olisi varmasti
jo illalla että pääsemme suihkuun.
Vieläkin tuntuu, että jokainen lihas
on remonttirehkinnästä kipeänä ja varsinkin alaselkä jne.
Mutta jos me tosiaan kannoimme märkätilasta
ulos yli 5 tonnia törkyä, niin ei kai ole ihme,
että vähän on vieläkin kroppa kipeä?
Millaistahan olisi käydä hierottavana?
---------------------
On tuo Hani ollut aika taikuri.
Hän on ollut sitkeä, säntillinen ja uuttera tämänKIN remontin kanssa.
Kuulemma nyt tulevana viikonloppuna saadaan nukkua aamulla pitkään.
Sekin on historiaa, sillä kahdeksisen viikkoa me painelimme töitä
viikonloppuisinkin ihan yhtä lailla kuin arkenakin.
Aikaisinn ylös ja säätämään ja sitten lounas, jälleen töihin, kahvitauko, töihin,
ja juomataukoja väliin ja minulla vessassajuoksemista ja illalla lopetimme työt,
kun emme enää jaksaneet enempää.
Sellaisia 7 - 11 tuntisia päiviä me kahdestaan teimme.
Remontti ei suinkaan loppunut vielä tähän.
Kylpyhuoneesta puuttuu vielä paneelikatto, se uuden harmaan värin saanut peilikaappi, lamput, koneellinen tuuletin, pyykinpesukone, pyyhekoukut, ovi, suihkuverhoteline jne.
Saunasta puuttuu kiuas, siitä kivet, lamppu, sekä seinä- ja kattopaneelit ja lauteet. Niistä vanhoista lauteista tehdään terassille sellaiset haaveksimani penkit, ja vanhan metallisängyn pohjalaudoista tehdään terassille pöytä.
Joskus...
Kuvan eteisestä puuttuvat lattialaatat, seinistä lasikuitutapetti + maalia, kattopaneelit, suurentuneesta oviaukosta aulaan puuttuu vähän kaikkea, kattolamppu, pistorasiat... Tarvitaan myös uusi kynnyspuu ulko-ovelle, koska tuo raukka on kärsinyt kaikkien vuosien remonttien jaloissa ja haljennut kun niin on tästä tykännyt...
Ja niin, eteisestä puuttuu myös ilpu. Sitä on ihan ikävä.
Se lämmittää kun on
kylmä ja viilentää kun on kuuma.
-No joo, viime kesänä viimeksi oli
kuuma. =)
Keittiöstä puuttuu kattolistaa, tapetinpaloja
ja siellä pitää kiinnitellä sähköjohtoja ja siirtää pistorasioita jne...
Aulan seinästä puuttuu putkien alta palanen.
Eteisen ja aulan välillä pitänee uusia muutama lattialaminaatti.
Onneksi niitä on tallella kokonainen paketti
tämän talon lattiaremonteista.
Jonkinlaisen kynnyksenkin se aukko tarvitsee.
Mutta, tämä loppuremontti ei ole enää paniikinomaista
ja jostain päivämäärästä kiinni.
Nyt saamme jatkaa leppoisammin.
Takarajana tälle lopulle korjaussaneeraus- ja uudistustyölle
voisi olla vaikkapa ensi joulu.
Jospa saisin talonkin siivottua siihen mennessä
hieman pölyttömämmäksi...
Tätä remppapölyä löytyy kyllä yleensä remonttien
jälkeen vielä kuukausien ajan mitä
ihmeellisemmistä paikoista.
