Ihkut ipanat

Nunnukan istuttamat orvokit.

Kaikki kolme Murustamme 

yhdellä lisämurusella varustautuneina, saapuivat eilen 

 työleirillemme,  

ihan melkein vapaaehtoisesti!!! 

He pelasivat kanssamme kottikärry ja lapio-peliä jossa pari henkeä kaivelee lapioilla tontin toiseen päähän kipatusta sorakuormasta aika kookasmurikkaista soraa kottikärriin ja kiikuttaa sitten pihan poikki kuorman kipaten sen sopivaan paikkaan pihamökin perustuksiin.
Hani mallaili vatupassin kanssa laattoja, harkkoja ja  kakkosviitosia suoriksi siinä loivassa rinteessä johon uusi pihamökki kohta mukavasti ja ihan takuuvarmasti nousee. Nunnukka-pienikin rehki niin kovin että sai rakkuloita varpaisiinsa lainasaappaissa...

Satusen istuttamat orvokit.

Koetin tytöille, Satuselle ja Nunnukalle välillä keksiä kevyempiä hommia, niin kuin orvokkien istutusta ja pihakalusteiden esiinraahaamista ja niiden puhdistamista. Miihkali korjasi välillä autoaan ja Jake käväisi ostamassa lisää grillattavaa. Nälkähän siinä rehkimisessä jo kaikille tuli.

Tähän asti on pihamökin kanssa nyt päästy.

Mukavasti aikas rumat näkymät naapurin enemmän ja vähemmän ruosteisiin työkoneisiin yms jätteisiin hieman peittyy tulevan pihamökin avulla. Noin kolmen metrin aita olisi mielestäni suositeltavaa näille radanvarren tehdaskiinteistöille, jotka säilyttävät kaikkea roinaa radan vieressä. Niin kuin esimerkiksi nyt talvella eräskin pihastamme ja ikkunoistamme näköyhteyden päähän ilmaantunut risojen autojen ja kodinkoneiden kaatopaikkakin... =/

Noh, on meilläkin kasattu kaikkea puutavaraa yms tuon vanhan pihamökin seinustalle, odottamaan sitä mahdollista jättisiirtoroskalavaa jonne saataisiin purettua vanhaa homeista mörskää pihasta pois. Siellä seisoo meidän viime joulun kuusikin, nyt jo melkein neulasettomana. Kova tuuli -jollaisia täällä on aivan älyttömän usein - vei kuusen jo kertaalleen VR:n ojaan, josta mie sen kalastin takaisin mörskän seinustalle. Mutta se meidän pihan törky häviää heti, kun saadaan se lava purkutöiden alettua.

Kyllä meillä eilen oli kahvitteluakin omenapiiraan kera, pihalla istuskelua, ja sitä grillausta (Miihkali oli grillimestarina) ja raekuuron sisälle ajamina juustokakkuakin, koska samalla vietimme näin työn merkeissä Jaken synttäreitä, jotka oikeasti ovat tänään mutta sattuneesta syystä niitä oli helpompi jo eilen viettää.

Esikoinen oli toivonut juustokakkua ja sellaisen mie sitten lauantaina hänelle tein. Ja kaikkihan sitä tietenkin muutkin saivat syödäkseen.

Kaikki meni. =)

Operaatio pihamökki 1

Kaivoimme kahdessa päivässä kahdestaan uuden pihamökin 4x4m perustukset puunjuurien ja kivien maustamaan savimaahan. Lapiolla tietty. Mie levittelin multaismmat savimaat pihan kolopaikoille, tähkysin lapion, talikon ja haravan kera ne tasaiseksi ja toivon, että ankkalammikkopaikat saatiin nyt ainakin etupihalta vähemmäksi!  

Aloitimme pihamökkiprojektin lauantaina 20.4., jolloin mittanauhalla mallailimme oikeaa paikkaa mökille. Jo vain se löytyikin hyvässä yhteishengessä jo etukäteisuunnittelun tuloksena ja niin iskettiin vaarnat merkkitikuiksi tulevan varastokopin kulmiksi. Tai sen allaolevan hiekka-alueen kulmiksi. 

Sunnuntaina 21.4. mies alkoi kaivaa merkkipaalujen sisäpuolelta ja mie tein tuota ankkalammikkojen täyttötyötä. Ja välillä jahdattiin kahta uros- ja yhtä naarasfasaania jotka röyhkeästi kiljuvat jossain nurkan takana ja leyhyttelevät siipiään. Mokomat kukkasipulien popsijat!

Eilen maanantaina kaivoin mökkimonttua yksinäni miehen töissä ollessa minkä ikunas jaksoin. Kiikutin kottikärryillä maa-ainesta sinne tänne ja keksin rikkoa lapiolla ne paakut jo kärryissä, joten puuha oli huomattavasti helpompaa. 

Huokaistessani tauolla ulkorappusilla istuen, energyjuomaa siemaillen, näin maakotkan liitelevän korkeuksissaan. Uljas lintu sai aikaan hymyn ja voimia tähän naiseen. 

Kun mies saapui töistä, hän päättikin hyvillään, nähtyään että kaivamista oli vähemmän jäljellä kuin eilen, jotta ei kun taas kaivamaan ja mie kanssa ja niin me suorastaan kilpaa kaivoimme kaikki loputkin. 
-Olin laittanutkin saunan jo päälle kun mies meni ulos, koska tiesin rutinoituneena vanhasta tottumuksesta että kaikkihan me siitä nyt tietty kaivetaan, ei se vähempi riitä. Hikihän siinä tuli. Välillä jahdattiin fasaaneja pois tontilta kiljumasta. =) 

Mutta nyt on se kaivuutyö tehty. Jossain päin Suomea ei ole maa edes vielä paljastunut lumelta ja jäältä ja meillä ollaan jo tässä rakentamisen vaiheessa.  =) 

Yhden päivän mie siirtelin 

pitkästä, reilut seitsemän metrin kukkapenkistä
vanhan pihamökin takaa kukkia, puun alkuja, kasveja,
loput mansikat joista myyrät eivät olleet ehtineet 
syödä talvella juuria, sekä multaa 

muihin kukkapenkkeihin ja olopaikkoihin, 

koska vanha pihamökki, 

jonka seinustalla se kukkapenkki oli, 

puretaan siinä vaiheessa 

kun tuo uusi mökki on pystyssä.

Kamala kevätmyrsky iski tänne sinä iltapäivänä. 

Hirmuisen usein tällä seudulla tuulee... =/

Se vei ruohomatonkin portailta pariin kertaan 

ojaan tontin rajalle, kaatoi rappuharjat, 

miun kastelukannun jossa oli jopa vettä
(vahva tuuli!) 
ja iski multaa moneen kertaan silmiini niin että kirveli. 

Ajattelin,
 jotta miun tuurilla joku lentävä katto kohta iskeytyy päälleni
ja päätin siirtyä sisätiloihin. Siinä vaiheessa alkoi sataa. 

 Sade
tekee hyvää niille 

uuden paikan saaneille kukille. 

Ja haravoidulle nurmikolle. 

Harmi vaan ettei ehditty hakea 

jo apilansiemeniä niihin 

entisiin ankkalammikkopaikkoihin... 

Mutta sekin järjestyy. 

Jonakin päivänä.


Mies tilasi sitten 5 kuutiota soraa pihamökin perustuksia varten ja
kuorma saapui varsin pian.

Soraa on siirretty jo savesta putsattuun perustuskuoppaan
jonkinverran...