 |
| Peltinen ruusu-kalenteri <3 odottaa pääsyä keittiön seinälle... |
Kirjoitan tätä kädet yhä hieman valkoisen maalin pirskoittamin käsin.
Pidin eilen maalauspäivän. =)
Nyt on pohjaväriä keittiön seinissä niissä kohdin jotka jäävät näkyviin.
ikkunaseinälle tulee jokin vaalea tapetti.
-Sen tietää millainen, kun sellaisen jossain näkee.
Maalaamattomiin kohtiin tulee keittiökaappeja ja
seinälaattoja...
Ja siellä se nököttää, uusi sisäkatto.
Tavaranalusen sijaisena toimivaa kamiinaa <3
ja sähköhellaa on joutunut nyt kuljettamaan pitkin keittiön lattiaa,
niiden ollessa tikkaiden tiellä...
Vesijohdot tulevat menemään katon reunassa
koteloituina, kohti oikeaa nurkkaa ja sieltä alas
lattianrajaan kohti vesipistettä.
Myös hormiseinämä sai laastikerroksensa päälle
valkoisen pohjavärin ja sen päälle
-yllätys yllätys-
tulee ehkä valkoinen maali. =)
Tästä kuvasta hieman näkyy nyt, kuinka alas keittiön katto oli laskettu edellisessä remontissa. Tuo entisen eteisen katto on yhä siinä mitassaan. Sen katon/tilan kimppuun käydään sitten ensi kesänä uusin voimin ja innovaatioin. Nyt piti tälle remontille laittaa jonnekin piste, ja se on nyt tuossa.
Keskellä roikkuva sähköjohto on keittiön kattolampun johtoa, se tulee pintavetona kattoon. Vanhassa talossa saa olla johdot pintavetoina.
Sivulla oleva kantava tukipalkki sai hiukan maalia siinä vaiheessa pintaansa kun kiskoin siitä pois sitä hormin maalauksen ajaksi suojaaman virittelemäni leveät maalarinteipit. Teippi hiukan pyyhkäisi vanhaa puuta ja sotkua tuli. Noh, puun pinta hiotaan siistimmäksi ja vaikka vahataan vaalealla puuöljyllä,
ja vanha tukipilari saa jäädä näkyville. <3
Tältä tuo paikka näytti aluksi,
sisuksistaan murentuneen peltikuorisen puulieden purkamisen jäljiltä...
Hormia on pitänyt hiukan suoristella, paikkailla,
laastilla vähitellen lääppiä.
Ei se ole sileänsileä eikä suora vieläkään,
mutta ei sen tarvitsekaan.
Nyt se on ihan hyvä.
Kamiina ja sen alustan kaakelit puuttuvat...
sisuksistaan murentuneen peltikuorisen puulieden purkamisen jäljiltä...
Hormia on pitänyt hiukan suoristella, paikkailla,
laastilla vähitellen lääppiä.
Ei se ole sileänsileä eikä suora vieläkään,
mutta ei sen tarvitsekaan.
Nyt se on ihan hyvä.
Kamiina ja sen alustan kaakelit puuttuvat...
Alustan laasti on vielä hieman kostea viimeisen oikaisun jälkeen, joten
laattojen aika ei ole ollut vielä...
Lattian laminaatit laitetaan paikoilleen kamiinan
asennuksen jälkeen.
Mie viheltelin koko ajan maalatessani yksinäni puolityhjässä, kaikuvassa keittiössä.
Hyvä ettei ole naapureita... =)
Hyvä ettei ole naapureita... =)
Mikä siinä onkin, että kun osun paikkaan, jossa kaikuu,
miun tekee mieleni viheltää,
tai peräti laulella?
miun tekee mieleni viheltää,
tai peräti laulella?
Se on kai jokin sisäsyntyinen seikka?
Tosin tyttäreni ensimmäisiä lauseita on aikoinaan ollut:
-Äiti, älä laula! =D
Illalla olin ihan poikki.
Miten sitä voi muka väsyä vaan maalaamiseen ja tikkaita ylös alas juoksemiseen?
Miten sitä voi muka väsyä vaan maalaamiseen ja tikkaita ylös alas juoksemiseen?
Olen nyt oppinut,
että ei kannata ostaa suuren suurta maalitelaa muovisine maalialustoineen,
joka ei mahdukaan sitten porrastikkaiden yläosaan..
Siitä tuli vähän ylimääräistä tikasjuoksua. =)
Siitä tuli vähän ylimääräistä tikasjuoksua. =)
En myöskään enää kiipeä crocs-jäljitelmillä metallitikkaille... =P
7 kommenttia:
Valkoinen maali on varma valinta! Minä itse ihastuin lotraamaan sen sävyn kanssa meidän keittiörempan yhteydessä. Olen aina pitänyt tummasta sisustuksesta, nyt on kaikki muuttunut päälaelleen ja vaaleat sävyt on voittanut!
Minä huomasin laulavani jatkuvasti meidän kaikukeittiössä :)Oi, se oli ihanaa!
valkoinen on hyvä perusväri....ja saahan siihen päälle uutta jos alkaa kyllästyttämään
Aivan, Katjusha ja Krisse =)
Tämä keittiö on niin pienen pieni, että valkoinen hiukan suurentaa. Mie tahdoin katostakin valkoisen mutta Late halusi tuon hiukan harmahtavan kattolevyn.
On sekin ihan ok. Mutta en ollut nähnyt kattoa aiemmin harmaana suunnitelmissani sieluni silmillä. Nyt tähän näkyyn pitää hieman totutella. =)
Hormiin miun piti jättää putsattuja tiiliä esiin, mutta ehjiä tiiliä oli loppujen lopuksi niin vähän, että ne olisivat näyttäneet hassulta tiilineliöltä keskellä hormia.
Tosi hyvällä mallilla nyt keittiö. Tusta tulee ihana! Kurkkaas muuten tuonne mun puolelle kun joudat. Eilen postailin yhden jännän kattotapettikuvan näytille. Kattotapetti kuulostaa kamalalta, mutta... ;0)
Kiitos Nikkari. =)
Oli se jo aikakin olla vähän ehommassa kunnossa tämän remppakohteen. =)
Aikaa meni harmittavasti aiemmin kun odoteltiin kuntotutkijoita katsomaan lattian löydäksiä ja kun miun jalka oli leikkauksen vuoksi kipee jne. Ja mieshän tekee pitkää päivää ensin töissä ja sitten vielä täällä. Ei siis hirveen ripeästi olla tätä saatu tehtyä, mutta koko ajan tulee uusia ongelmia jotka pitää selvittää eikä ole ennestään kokemusta niin viehän se aikaa.
Mie tuun kurkkimaan siun puolelle. =)
Voi että...iso työmaa mutta lopussa kiitosta odottamassa tosi paljon! Tikapuilla...ole nyt varovainen, vaikka varmaan kipuatkin niitä kuin orava niin kato mitä on jaloissasi! Voin vain kuvitella, minkälainen on valmis kotikoto, se tulee muistuttamaan runojasi! Herkkää ja nättiä!
Oi Vilukissi, voiko tästä jo nähdä, että joskus tämä remppasekasotku olisi poissa?
Kiitos kannustuksesta. =)
<3
Lähetä kommentti