Translate

5.9.2011

Syysaskareita


Keräsin kaikki loput kukkivat harsokukat sisälle maljakkoon. 
Kukkineet ja kuihtuneet kukatkin pääsivät sisätiloihin,
jotta talvella voin käyttää niitä kuivakukkina. 

Kukkapenkistä löytyi vielä pari 
itänyttä Mallorca-yllätys-siementä, 
jotka poimin saviruukkuun kasvamaan, 
ja etsin rakkaat oksasakseni...

Yhdestä puhdistamastani 
auringonkukasta sain idean...


 Leikkasin pois kukkineet auringonkukat

  Siistin niiden keskukset 
ja poistin niistä lehdet... 


Kukkapohjat laitoin yhä kukoistavan, 
siemenistä kasvatetun lobeliani seuraksi 
kaatislöytöpuuastiaan, ja niiden rinnalle pääsi istumaan alelaarin lintunen. 


 Syksyn voi jo aistia joka paikassa... 

 Kelloköynnöskin punastuu kylminä öinä. 

Yksi auringonkukka on päättänyt monistautua...


Amaryllikset, 
eikä kun ritarinkukat 
mie kaivoin jo maasta irti 
ja laitoin sisätiloihin tuollaisenaan kuivumaan. 

Niiden lehdet saa leikata pois vasta kun ne ovat ihan 
kuivat käppärät ja antaneet voimaa itse sipulille. 
Sipulit voi laittaa sellaisenaan hämärään ja 
viileään aina marraskuun puoliväliin asti, 
jolloin ne voi istuttaa multaruukkuihin 
ja jäädä odottamaan koska ne 
lähettävät kukkaputkensa esille. 

6 kommenttia:

Sesse kirjoitti...

Mulla on yks amaryllis ruukussa, hyvä kun sain sinulta vihjeen miten toimia, että sais sen kukkimaan uudestaan. :) kiitos!

Hallatar kirjoitti...

Sesse,
kun kukkasi on ruukussaan, voit antaa sen ollakin siinä ja lopettaa vain nyt kastelun ja kenties viedä kukan viileämpään huoneeseen? Sitten se saisi olla pimeässä ja viileässä tosiaan marraskuuhun jolloin voit ottaa sen taas valoon ja kastella maltillisesti. =)

Katjusha kirjoitti...

Auringonkukka on kuivuneenakin tosi kaunis. Itse tykkään niitä kuivatella. Pelkkä tuo tumma iso keskusta on karun kaunis!

Hallatar kirjoitti...

Katjusha,
mää laitan sitten kukkapohjat talteen ja esille otan yx kerrallaan lumien saavuttua, saavat pikkulinnut napostella siemenet.

Nunnukka kirjoitti...

Emmä niin noista auringonkukista mut... Kaikkein ihanin on kyllä tuo puu-sanko metallivantein! Tuota kaarta pitää sit säästää ainakin seuraavat kuus vuotta, just tommosesta täynnä jotain ihanaa rönsyilevää vihreää oon haaveillu meidän häihin (vaikka niitä täytyykin se kuutisen vuotta ootella).

Hallatar kirjoitti...

Nunnukka =)

En miekään kovin keltaisista kukista, mistään, mutta nuo arskakukat oli istutettu ihan siksi että niistä jää linnuille ruokaa. =)

Miekin ihastuin puuvatiin, vaikka se on hiukan rikki, kun näin sen kaatopaikalle keväällä. Se oli pakko pelastaa sieltä kotiin. =)

Kaari meni rikki kovassa tuulessa kultapieni. =(
Siirsin sen pihan perälle ja jouduin kelloköynnöksetkin leikkaamaan siitä pois. Ihme huonoa tuuria koko ajan täällä... Ihan kuin jotkut kummitukset vainoaisivat tätä tönöä ja pihaa... =/


Kyllä sie sitten kaaren saat.... <3