ainoasta kukkineesta freesiasta,
joka muiden viimeisimpien kukkivien kanssa
tuolla auringonhattujen, olkikukkien,
kelloköynnöksen varsien ja kosmosten syleilyssä
pääsi maljakkoon olohuoneeseen, pois kovasta
terälehdetkin riipivästä tuulesta.
Muita sisälle syksyltä suojaan kannettuja.
Yrtit aloittivat jonkinlaisen talvilevon...
Pikkumultapurkissa on jo pieni amaryllis. =)
Yrtit aloittivat jonkinlaisen talvilevon...
Pikkumultapurkissa on jo pieni amaryllis. =)
Pidin niin näiden kahden pelakuun väristä että päätin pelastaa nekin.
Meillä vaan on niukalti ikkunoita,
vielä niukemmin ikkunalautoja, saatikka tilaa...
vielä niukemmin ikkunalautoja, saatikka tilaa...
Mutta enköhän mie jotakin keksi näille ruukuille...
Myös iso pihamuratti on jo sisätiloissa ja kurkottaa kohti ikkunaa
varastona toimivassa ex-makuuhuoneessa,
eteisen lattialle tipahtaneen,
melkein ehjänä säilyneen peilin yläpuolella.
Niin juu. Peili ei kestänyt enää meidän remonttiamme,
vaan hyppäsi lattialle kun olimme käymässä rautakaupassa.
Onneksi siitä meni vain yksi kipsikehyksen kulma lyttyyn
ja peilin taustalta petti rautalankaviritys.
Ei tullut onneksi lasinsirpaleita ja
seitsemän vuoden huonoa onnea... =P
4 kommenttia:
Minäkin toin osan kukista sekä isossa ruukussa kasvavan tomaatin kuistille jo aiemmin, kaksi pelargoniaakin siellä nyt kukkii kauniisti. Tänään juuri ajattelin, että taidan tuoda loputkin pelargoniat sisälle, kun kärsivät vedestä ja tuulesta.
Sesse,
niin, kun se on sääli kun ne nyt oisivat yhä kukkineet kauniisti ja tulikin syysmyrskyt...
Onneksi sait kukat pelastettua.
Omani ovat vielä ulkona, katoksen alla mutta selvästi liian vähässä valossa.
Ei vain millään raatsisi luopua kukkivasta kesäpihasta.
Blogissani on sinulle ruusuja, ole hyvä!
Kiitos MK =)
Ruusuja on aina ihana saada. =)
Samaa vikaa miullakin, en tahtoisi että kukat kuolevat pois. Snif!
Lähetä kommentti