...ja se on aikamoisen osuva:
Tärkeää elämässä on nöyryys ja intohimo. Minkä teetkin, tee takapuoli savuten, syöksy siihen suorin vartaloin, kahdella kierteellä, koska vain siten lunastat itsekunnioituksesi. Ja jos kaadut, nouse ylös, pane heftaa polveen ja etene taas. Jos kaadut aina vain, ajattele, että kukaan ei kaadu niin komeasti kuin minä, niin suoraan mahalleen ja näköalapaikalle. Sillä autuaita ovat ne, jotka osaavat nauraa itselleen, koska heiltä ei tule hupia puuttumaan.
Aino Suhola: Korva tämän elämän kyljessä
Tärkeää elämässä on nöyryys ja intohimo. Minkä teetkin, tee takapuoli savuten, syöksy siihen suorin vartaloin, kahdella kierteellä, koska vain siten lunastat itsekunnioituksesi. Ja jos kaadut, nouse ylös, pane heftaa polveen ja etene taas. Jos kaadut aina vain, ajattele, että kukaan ei kaadu niin komeasti kuin minä, niin suoraan mahalleen ja näköalapaikalle. Sillä autuaita ovat ne, jotka osaavat nauraa itselleen, koska heiltä ei tule hupia puuttumaan.
Aino Suhola: Korva tämän elämän kyljessä
5 kommenttia:
Aino Suholan runo, aina yhtä ihana.
Niinpä, kunpa osaisikin nauraa itselleen :)
Ihania puutarhakuvia tuossa alempana!
Kiitos Allu tekijännimestä!
On aina hiukan surullista, jos kirjoittajan nimeä ei mainita näissä lainauksissa, ja fb:n statuksissa esim näin pääsee usein tapahtumaan.
Ei se mielestäni tosin runo ole, ehkä mietelause. =)
Sesse,
itse poden täällä polveani, keväällä tän talon rappusissa kaatuillessani.
Voi ei tuota pihaa voi sanoa mistään kohdin puutarhaksi. Mutta on ne kukkia pihalta. =)
Teillä tuo sitkeys on kyllä ihailtavaa! Olemme itse parhaillaan etsimässä taloa ja huoli kohteiden oikeasta kunnosta on aina mukana.
Edellisestä kommentistani puuttuu, jotta siis kaatuessani satuttamaani (kohtapuoliin leikattavaa)...
Babelin Nikkari,
sepä se, mistä sen tietäisi? Kuntotutkimuksetkin ovat vain suuntaa antavia pintapuolisia tarkistuksia ja se todellinen tilanne selviää vasta paikkoja avaten ja purkaen...
Onnea siulle!
Lähetä kommentti