Kaksi vuotta Pikkutalossa

 Uuden Vuoden aattona tuli täyteen kaksi vuotta tässä talossa. 

Joulukuusi oli ihana 

mutta se rapisteli neulasia niin kovin että joutui pihan koristukseksi jo 30.12.2012... 

 Jouluvieraatkin vaan piipahtivat ja mie jotenkin en tajunnut kuinka vähäksi aikaa he olivat tänne sopineet tulevansa joten en ehtinyt mitään herkkuja tarjota... 

Ne suunniteltujen ruokien raaka-aineet ovat vieläkin osittain kaapissa ja pakasteessa... =/ 

Mut mähän olen 11kk sitten satuttanut pääni ja unohtelen nykyään tavattomasti aivan kaikkea... =/

Rakveren pieni hotellihuone kattoikkunalla. =)

Käväisimme viime viikolla parin päivän reissulla Virossa, Rakveressä. Etsimme sieltä kaikista mahdollisista kaupoista tapetteja, keittiöön lamppua sekä lopuksi sitten jopa sähköhellaa, kun Late havaitsi niiden maksavan siellä paljon vähemmän kuin meillä Suomessa. Vanha sähköhellahan oli jo varsinainen pommi. Joskus se kuumeni päältä ihan tulikuumaksi ja kärysi kun laittoi pullaa paistumaan tms...

Meidän "kaukaa haettu" sähköhella. =)

Uusi uuni tuli auton takakontissa kallellaan. Keraaminen ja kiertoilmauuni. Jälkimmäinen oli miun toiveeni uudelle uunille ja ensimmäinen oli plussaa siihen kaupan päälle. Vekotin oli n 140 € halvempi rajan takaa tuotuna. Halvemmalla bensalla. Halvempaa hunajaa, kynttilöitä, tapetteja yms muuta kivaa kerallaan.

Hellan koetestasi Jake, paistamalla kananmunia paistinpannussa viime lauantaina, juuri kun Laten veli asensi uuden hellan paikoilleen. Late keitteli sitten kahvit ja sotki keraamisen pinnan keittämällä pannukahvit yli pannustaan ja mie meinasin itkeä kun se sotku ei niin vaan lähtenytkään heti pyyhkäisemällä. Nyt ollaan jo huomattu ihan rauhoittuneena että fairya puhtaaseen keittiösieneen niin se on paras puhdistuskeino keraamiselle pinnalle.

Kiertoilmauunia on testattu jo parina päivänä uuniruuissa ja eilen omenapiirakassa, ja jopa osasin tällä kolhiintuneella pikku pääkylläni ajatella, lyhentää paistoaikaa ja vähentää lämpötilaa, tavisuuniin verrattuna, vaikka meillä ei ole vielä edes suomalaisia käyttäohjeita. Ovat kyllä (kai?) jo tulossa...

Keittiöön tulevia tapetteja. Me like. Hani like.

Keittiölamppua ei vieläkään löydetty ja ollaan mietitty jotta etsitään kirppikseltä lasikulho, hiekkapuhalletaan se ja tehdään siitä lamppu?

Välipäivinä koto-Suomessa käytiin kaupoilla ja Late kustansi miulle tosilämpöisen ja paksun aletoppatakin. Nyt ehkä en enää niin palele ulkona! Mie sitten puolestani maksan omana tilipäivänäni jonkin Pikkutalon laskun... 

Mie ostin Latelle etukäteisenä synttärilahjana (sp ois 15.1.2013) Neil Youngin elämäkerran.
Sitä mies olikin jo katsellut sillä silmällä...

Nyt tekee mieli laittaa kukkia kaikkialle...

Tämäkin olisi hyvä idea,
vaan kun miulla on ihan uudet saappaat...
Mutta tällasen istutuksen näin tässä jokin aika sitten. =)

Minun piti oikeastaan ostaa ihan oikeasta kaupasta kesämekko (kun vuosia olen ostellut itselleni vaatteet kirpparilta) muutaman viikon päästä yhdessä tilaisuudessa käytettäväksi, mutta ostinkin kukkien juurakoita ja kukkasipuleita... Ehkä menen tilaisuuteen jossain vanhassa rääsyssä.

Olen möyrinyt multaa kynsien alla pihassa, saaden pienet kukkapenkkien alut aikaiseksi.
Maaperä on kamalaa tiukkaa savimaata... Oikeaa multaa tullaan tarvitsemaan kovastipaljon...

Late auttoi lopulta miun voimieni jo lopahdettua talikon kanssa savenväännössä,
ja siellä on mullan piilossa nyt vaaleanpunaista ja valkoista pionia sekä muutama liljankukka.

Muovin alla suojassa on auringonkukkia, maissia, lemmikkejä, maariankelloja jne. Tomaatit ja paprikat odottelevat sisällä sekä yrtit yhä ikkunalaudalla.

Syreenejä, samoin kuin muutama angervo, sekä piikkiset ruusut pitäisi kaivaa pois talon seinustalta ja siirtää jonnekin muualle, salaojitusta yms varten.

Kasvihuonetta varten olen raivannut pois pajukkoa. Osa jäi suojapuiksi, ettei kasvihuone sentäs seisoisi paljaan auringon alla paahtumassa, eikä sen aurinkoallerginen hoitajakaan kärventyisi.

Saimme kaivettua tyhjäksi keskelle pihaa jätetyn ruman vanhan kaivon pohjarenkaan jossa edelliset olivat kuulema paistelleet makkaraa. Piripintaan täynnä olevan renkaan puoliksipalaneiden puiden alla oli tiiliskiviä ja tuhkaa, sen alla multaa ja hetken iloitsin jotta tästä saankin multaa jonnekin, kunnes lapio kirskahti ilkeästi ja löysin tuhkansekaisen mullan alta piilosta sen oikean, vanhan ja ruostuneen pihagrillin jäännökset, lelujen jäännöksiä (joita löytyy pitkin pihaa), sekä muuta muovia, roskaa, kattotiilejä, halkoja yms... olivat olleet täytteenä kaivonrenkaassa... Huoh.
Se multa meni ongelma-alueelle ja ne romut on kerätty talteen. Montakohan romukuormaa olemme jo vieneetkään kaatopaikalle täältä? Ja lisää tulee...

Risusavottakin jatkuu, mutta hitaasti sillä oksasilppuriin ei voi laittaa yli 3 cm paksuisia oksia. Silppu menee ruusutarhan aluseksi. Havuoksat eivät halua edes mennä oksasilppurista. Pitänee siis viedä niitäkin useampi kuorma pienjäteaseman piharoska-alueelle. Siellä muuten on aina jonoa, kun monta autoa peräkkäin vie oksia ja haravointijätteitään. On onni että sellainen alue on olemassa. =)