Translate

19.3.2012

Jokohan tämä vähän helpottaisi...




Viikonloppuna oli hetkiä, jolloin saatoin olla pystyssä hetken aikaa. Yhden sellaisen hetken aikana kävimme nopeasti Hanin kanssa kurkistamassa mitä tällä kertaa oli myynnissä Megamyynti Areenalla, Virkkeen entisen, konkurssin tehneen tehtaan tiloissa.

Niin kuin linkistä näkee, siellä on vaikka mitä mutta mie en jaksa esim vaatteita katsella olleskaan vaikka niitä siellä on suurin osa tavaroista. Mie vaan nopeasti vilkaisin kotitavaroita. Nämä kolme peltipurnukkaa bongasin ja ne lähtivät aarteikseni.

Mm keksit säilyvät kaikkein parhaiten peltipurkeissa. Miun vanhat keksipurkkini ovatkin kovin kolhiintuneita; yhdessä on steariinia ja kaksi on kovin jouluista.




Pirteät purkit piristävät kummasti. 
Siinä antibioottipurkin, astmapiipun ja vesikannun välissä. =P

Rakas mies osti miulle ananaksen,
kun mie rakastan niitä.
-Ja häntä. =) 

Eilen ei ollut kuumetta.
Siitä pieni jipii.
Sellainen ihan varovainen
ja hiljainen.

Viikonloppuna
(monen leffan katselun miun seurassani lisäksi)
Hani sai valmiiksi ilmalämpöpumpun ulkoisen ulokkeen 
suojalaatikkosuunnitelman, sekä uuden ulkorapunkaiteen 
suunnitelman. Insinöörille on tärkeää ensin 3D:na mallintaa kaikki 
remppasuunnitelmat. Sitten niitä vasta voi ruveta konkreettisesti tekemään.
Mikä tietenkin on varsin järkevää. =)

Varsinkin rapunkaidetta kaipaan jo kovin,
koska siihen sai petivaatteet ja matot kätevästi tuulettumaan... 

Lautatavaraa tarvittaisiin lisää, (menekkikin on helppo laskea,
kun ajatus on valmiiksi 3D-mallinteena...) mutta kun ei ole sitä 
peräkärryä, eikä Hanikaan näköjään halua edes kysyä enää lainaksi 
porukoiltaan sellaista. 

Peräkärryn saa tosin lainaksi esim rautakaupasta ostaessaan jotakin, 
ja ihan ilmaiseksi, kun vie sen kärryn sitten heti kohta takaisin.
Me vaan tarvisimme sitä kärryä kauemmin, 
kun nuo kaksi korkeaa pihapuuta pitäisi se kiva metsuri tilata kaatamaan 
ja niiden oksat pitäisi kuljettaa kaatikselle. 

Mutta kyllä tää tästä jotenkin suttaantuu...
Suttaantumaan saa koko huushollin muutes kun
pari viikkoa vaan huilailee... =P 

Tänään on ihan selkeästi parempi päivä.
En silti jaksa tänäänkään koulia noita pieniä
taimia jotka alkavat olla jo ahtaasti
purkeissaan.
Jos julma olisin, niin kiskoisin purkeista nyt vain pois ylimääräisiä taimia
ja jättäisin kasvamaan vaan muutaman.
Mie en vieläkään tiedä miksi ihmeessä taas lankesin multapurkkeihin,
vaikka on epävarmaa, mihin ihmeeseen mie ne laitan sitten kasvamaan.

Mutta se on se jokin ihmeen multasormipakko, joka iskee
keväisin, ja laittaa tilaamaan lisää siemeniäkin vaikka ihan
julkisesti ensin täällä vannoo, ettei tilaa yhtään mtn 
niin postilaatikossa silti on basilikaa, kesäkukkien siemeniä ja
hassua salaattia pussukoissaan... 


PS:
Hani kyllä sanoi miun multapurkeistani: 
-Onks tää nyt joku joka keväinen vitsaus? 

Mää vaan nauroin jotta soon mun harrastus...=D









6 kommenttia:

vilukissi kirjoitti...

Sitä se kevään tulo aiheuttaa...kummallisia purkkejakin, uusi elämä alkaa kurkkimaan ja meidän sisällä jokin tietää sen ja vastaa siihen...

Maaria kirjoitti...

Kiva kun olet jo paremmissa voimissa!

Sirutuuli kirjoitti...

Hyvä, että elämä alkaa voittamaan ja löysit kivoja piristyksiäkin. Purkit on hienot!

Hallatar kirjoitti...

Kiitos Vilukissi <3

Ulkona piipahdinkin ja sielläpä tarvittiinkin kumisaappaita. Ensin kastelin tosin yhdet kengät. Ennen kuin opin. Toisella postinhakureissulla oli mukavata kun ei enää villasukat kastuneet. =)



Kiitos Joulutar <3

On vähän parempi ollut tänään olo. =) Tosin kai liikaakin riehaannuin ja siivosin yläkertaa ja nyt on taas niska jäykkänä ja kuumana. Tää on ihan outoa.

Mutta suurimman osan päivää olin melkein terveen kirjoissa. (koputtaa puuta)



Sirutuuli <3

Mie olin kai kuumeessa, kun ostin pastellivärisiä tavaroita. =) Tai sitten miun värimaailma on alkanut laajentua.

laura kirjoitti...

Hienoa että voit jo paremmin! Ota nyt kumminkin rauhallisesti vielä, ettei tule mitään jälkitautia. :)
Ihania purnukoita olet löytänyt!

Tietänet tämän Helena Anhavan runon:

Se on tauti.
Maaliskuussa se iskee kun posti tuo
värikkään hinnaston
tulppaanien maasta.
Äkkiä tahtoisit ne kaikki.
Vaikka puutarha vielä nukkuu lumen alla
mieli jo istuttaa niitä kivenkoloihin.
Jörki tietää sen hulluudeksi.
mutta mikä ihana hulluus:
Kylvää vähät rahansa tuuleen.
Pellot kukkia täyteen.

Minä luen itselleni tätä aina keväisin, ja lohduttaudun sillä, että en ole ainoa. ;)

Hallatar kirjoitti...

Kiitos Laura <3

Hyvin kuvaava runonen! =)

Joo, taas kerskasin ja kehuin liian aikaisin ja heräsin tähän seuraavaan aamuun tukkoisempana.