Jouluisia ruususia ja niiden suojelua

Nämä jouluruusut ovat tässä silkkaa lavastusta. Toinen on kuvattu Lahden Plantagenin aulassa, ja toinen Lahden joulutorin kukkamyyjän kojun luona. Maksoivat miun budjetilleni ihan liian paljon. Mutta lavasteita tai ei, on kukkapenkissäni yksi tällainen viime vuodelta. Muistin äsken vasta että se oli myyrien herkkua, joten menin ja kahlasin lumihangessa ja vein ruususen päälle metalliverkon, jonka tiivistin tikuilla maan pintaan kiinni. Onneksi maa ei vielä ollut kovin jäässä...

Tietenkin toivon sydämestäni että jouluruusu ja kaikki muutkin pihaan istuttamani lähtevät ensi keväänä kasvamaan.




















Oih, kevääseen on aikaa vain muutama kuukausi. =)


PS:
Gojimarjojen suojelussa myöhästyin puolisen vuorokautta...
Jänis oli ehtinyt maistella niistä ihan jokaista piippaa. =( Toiset piikkiset, nuoret taimet se oli syönyt kokonaan ja toiset vain katkonut.
Vielä edellisenä päivänä olin itselleni muistutellut koko ajan, että ne pitää verkottaa, koska olin kuullut että ne ovat herkkua jänösille, jotka lähtevät liikkeelle lumihankien saavuttua...

Ja unohdin.
Ja yöllä tuho oli loikkinut niiden luo.

Mitään muuta pupu ei ollut maistellut. Vain ja ainoastaan gojimarjojani. Niitä kohtasi kato jo viime keväänä kasvatusvaiheessa, kun eräs sekopäinen piski kiipesi salaa vinttiin ja tuhosi mm neljästä gojimarjapensaan taimesta kaksi ja muitakin rakkaita kalliita taimiani. Olin niin monta vuotta odottanut ja toivonut että saisin kasvattaa puutarhaa, ja sitten saimme tyhjän pihan. Nuo miun multapurkit olivat siten hyvin, hyvin tärkeitä...

Se tuho oli muuten piskin omistajista vain hauskaa ja moisen uroteon kuullessaan halusivat kiipeilytuhousnäytökselle uusintaesityksen ja houkuttelivat piskin uudelleen yläkertaan. Mie menin perässä ja suljin kyllä siinä vaiheessa miulle rakkaiden taimien huoneen oven, lisävahinkoja välttääkseni.
-Kiitos, kerta riitti sitä sotkua.

On siis ohdakkeista ja eläimellistä miun gojieni elo ja niin monen muunkin kasvin. Tuhoeläimiä riittää. On täällä vielä myyriä, fasaaneja jne...

Nyt niillä lopuilla lumesta pilkistävillä ressukkapiippanagojeilla on verkkoa ympärillään, ettei ihan täysin kaikki gojimarjapensaistani katoa. Monien muiden kasvien talvipärjäämistä voin vain sydän kurkussa toivoa...