Translate

11.8.2011

Operaatio puuhella



Kyllä ikiaikaisen puuhellan purkaminen onkin sitten nokista ja pölyistä puuhaa! 
Miten nuohoojien keuhkot ovatkaan täynnä nokea?!

Eikä noki meinaa lähteä iholtakaan pois kunnolla, vaikka minulla oli hanskat käsissäni, mutta noki meni läpi niistä. Jopa yläkerran rappusissakin oli nokipölyä, muovisesta keittiönoven suojauksesta huolimatta, purkaessani keittiön puuhellaa pois tänään. Puuhellan pellitykset on jätetty aikanaan keittiön seinälevyjen väliin, joten niitäkin on purettava. Kaakelit piti myös purkaa seinästä, koska hellan kansi oli jäänyt reunoistaan pahasti kaakelien alle. Kaakeleista olen saanut ehjänä useimmat. Jotkut hajoavat eikä sille voi mitään. Emme aio näitä kaakeleita ainakaan tässä tilassa käyttää kuitenkaan. On ollut suorastaan hätävarjelun liioittelua laittaa kaakelit seinälle kattoon asti, puuhellan reunustoille. Vähempikin olisi riittänyt. Otetaan ne nyt samalla siis pois. 


Kurkottelin tikkailta kaakeleita pois seiniltä.

Täytyy laittaa lisää muovia pari kaistaletta keittiön oviaukkoon, koska lattian vanhat eristeet pölyävät myös hurjasti sitten kun niitä aletaan poistaa tämän puuhellan purun jälkeen. Joka ilta saa imuroida ja pestä lattiat muutenkin tämän remontin tiimoilta. Voi miten odotan sitä, että purkaminen ja pöllyttäminen loppuu ja sukat pysyvät jaloissamme jälleen puhtaampina.


Säilytettäviä hellanosia ja kaakeleita...

Puuhella oli sisuksistaan aikamoisen laho, joten siitä säästetään vain kansi, ritilä ja luukut yms, mahdollista pihakeittiötä varten. En ole saanut tähän mennessä kuin kolme ehjää tiiltä talteen hellasta. Työkaluina miulla oli vasara ja katkennut puukko. Löysin kyllä muurarinvasarankin, mutta siitä -yllätys-yllätys- lähtee terä irti varrestaan, ollen aivan viraton. Mutta useat tiilet ovat tähän mennessä olleet melkein irti, murtumisensa lisäksi, eli oikeastaan hellan peltinen kuori piti kasassa suurta osaa ylimmistä tiilistä.

Tulin nyt mehutauolle ja päivitän tämän päiväistä hommani ihan melkeinpä reaaliajassa. Menen toki kohta takaisin ja siivoan nuo esiin tulleet tuhkat peltipönttöön, siirtäen ne ulos, etteivät leviäisi enempää. Hah, miten naisellisen näköinen olen itsekin tuhkaisine hiuksineni ja pölyisine paitoineni. Yritän tässä istua ihan paikoillani etten karista yläkertaankin tomua.

Lisää säilytettäviä...


Ulkona kottikärryissä odottelee jo kuorma rikkinäisiä ja mustia tiilenpaloja sijoituspaikkaansa pienessä vesisateessa.
Takaisin töihin siis hop hop ja heip. =)



Miun työvarusteet...

Jatkettu seuraavana aamuna, 12.8.2011:
MELKEIN sain purettua koko hellan pois kerralla! Muutama tiili jäi tiukasti kiinni koska ne alimmaiset menevät limittäin seinään muurattujen kanssa, enkä uskaltanut enempää purkaa savuhormiin päin. Hengityssuojainkin alkoi olla aikamoisen likainen vaikka välillä olin ravistellut sitä ikkunastakin. Leikattava polvi alkoi lisäksi morsettaa kipuilupiipityksiä. Se oli kai saanut hieman likaa kiertoliikkeitä kun pihalle tiiliä heittelin.


Tiilit menevät odottelemaan pihakeittiön paikkaa...

Joka puolella leijui, niin sisällä kuin pihallakin 
sellainen hyvin nokinen tuoksu. 
Sisätiloissa piti imuroida 
ja illalla vielä pestä lattioita.


Hellan paikka seuraavana aamuna...

Töistään tultuaan Late hihkui ovella 
-Oot sitten laittanut tuulemaan.
Ilostui, kun risa hella oli kadonnut ja nyt tiilikasana pihassa. Mies kiskoi omatkin työvaatteet ylleen hengityssuojaimineen ja poisti vielä muutaman tiilen ja pidemmäkseen koputteli laattoja irti seinästä ja savuhormista. Seinä olisikin kivan oloinen ihan tiilipintaisena. Kumpikin meistä ilostui niiden tiilien tullessa esiin. Esimerkiksi rapattu pinta ei miellytä kumpaakaan. Sellaisiakin pintoja täällä on...

Entistä hellan paikkaa pitää vielä siistiä ja sulkea ylimääräinen hornin aukko. Toiseen aukkoon sovelletaan pikkuinen mutta pippurinen ja lämpövoimainen söpö kamiina. Hellan ympäryspelti pitänee leikata dremelillä oikean puolen lastulevyseinältä, jonne kaapit saapuvat takaisin. Vasemmalta puolelta seinän välissä kiinni oleva pelti saadaan irti, kun sitä seinää vähän puretaan ja tutkitaan, missä menevät kannatinpuut... Suunnitelmia, suunnitelmia... Kauppalappuun on kirjattu laastia, palolevyä ja lattiamateriaalia...Viikonloppuna pyrimme saamaan tuon vanhan lattian pois...

Illalla mies saunanpuhtaana kirjoitti fb-statukseensa:
-Joku oli töissä ollessani rikkonut hellan...

=)



PS: Puuhellan muurari oli ollut armoton tupakkamies. Tupakantumpit hän oli tunkenut muurilaastin sisään, muistoksi jälkipolville...

PS2: Nuo tiilet mie laitoin pihalle kukkapenkkien reunuksiksi ja yllätys-yllätys, suurin osa niistä mureni seuraavassa vesisateessa ihan atomeiksi... Niin haperossa kunnossa ne olivat...! =/


PS3: Nuo kaikki komeat puulieden rautaisen kansiosat myin puhdistuksen ja öljyämisen jälkeen paikalliselle miekkoselle joka rakensi juuri omaan remontoitavaan taloonsa appensa kera uutta puuhellaa. Puuhellan kansi näin ollen, ei kauaksi joutunut alkuperäisestä paikastaan linnuntietä... <3 nbsp="" p="">
Lämmittäköön se uuden kotinsa asukkaita sydämellisesti.






11 kommenttia:

Lotta kirjoitti...

Raskaasta työstä ja pettymyksistä huolimatta tuo teidän talon remontoiminen on varmasti palkitsevaa ja mukavaa!
Lähetän tsemppiheipatuksen sinne sinulle! =)

Hallatar kirjoitti...

Kiitos Lotta

Tosiaan, omaan kotiaanhan tässä rakentaa kodiksi. On se onnellinen hetki kun tuokin lattia saadaan kuntoon. Ja uusi puukamina vanhan puuhellan paikalle.
Ei vaan oltu varauduttu siihen, että mitään näistä tulipesistä jouduttaisiin purkamaan ja vaihtamaan, mutta tämä puuhella esimerkiksi oli niin huonokuntoinen, että nuohoojan mukaan sen lämmityksessä piili häkävaara. Tosiaan ne suurin osa tiileistä oli murtunut, samoin uuniosan päällä ollut laasti, laasti muutenkin oli oikeastaan pelkkää hiekkaa, eivätkä tiiletkään olleet loppujen lopuksi oikeita tulitiiliä. Emme olleet siihenkään varautuneet, että keittiön lattia olisikin suurimmaksi osaksi alkuperäiskunnossa, koska vain vesiputkien uusiminen oli meillä tässä lattiassa ensin mielessä. Työsarka vähän laajeni, näin varovasti toteamalla. Korjattavahan nämä kaikki on...


Kiitos tsempeistä Lotta.
Luin ne jo illalla, mutta olin vähän väsy. =)

Anonyymi kirjoitti...

Luuletko jotakuta kiinnostavan? Yleensä kuvat on ennen ja jälkeen kuvia. Nämä kuvat eivät ole kiinnostavia.

Lotta kirjoitti...

=) Omaa talo jaksaa... Olet niin oikeassa! Olipa kivan pitkä vastaus! En ole ehtinyt vielä sinun tätä blogia lukemaan kunnolla, niin tuo avarsi paljon :)

Minulle tuli miehen myötä eteen talon rakentaminen. Yhtään en osaa hahmottaa vielä millainen siitä tulee enkä edes tahdo puuttua kun se on ollut mieheni projekti ja haave jo kauan, ennen mua. Uskon että tulen siellä viihtymään ja odotankin innolla kun hirsipelkät alkavat tontille parin viikon päästä tulemaan. Aionkin olla työmiesten tiellä kyselemässä kaikesta, koska mitenkä muuten oppisi tai ymmärtäisi.. :)astaus! En ole ehtinyt vielä sinun tätä blogia lukemaan kunnolla, niin tuo avarsi paljon :)

Minulle tuli miehen myötä eteen talon rakentaminen. Yhtään en osaa hahmottaa vielä millainen siitä tulee enkä edes tahdo puuttua kun se on ollut mieheni projekti ja haave jo kauan, ennen mua. Uskon että tulen siellä viihtymään ja odotankin innolla kun hirsipelkät alkavat tontille parin viikon päästä tulemaan. Aionkin olla työmiesten tiellä kyselemässä kaikesta, koska mitenkä muuten oppisi tai ymmärtäisi.. :)

Lotta kirjoitti...

(kännykällä kirjoitettaessa tuli tuplauksella, hassua)

Nunnukka kirjoitti...

Älä välitä jos joku ääliönyymi kirjoittelee tollaisia, sun blogihan tää on ja et sä tätä kellekään muulle kirjoita, tai varsinkaan ketään muuta miellyttääksesi. Jos ei kiinnosta, niin kaivakoot pään pepustaan ja tajutkoon, että ei tarvitse sitten lukea, eikä varsinkaan kommentoida.

Hallatar kirjoitti...

Lotta, ei se mtn! =)
Arvasinkin että jokin sellainen on tapahtunut. =)

Oi teillä on ihanaa aikaa kun saatte sitten jossain vaiheessa ihan uuden ja raikkaan oman kodin. <3





Nunnukka-armas-lapseni =) <3
(Reps!!! =D )

Ei tuokaan mitään. Anonyymi ei tiennyt että tämä on nyt remonttiblogi. Ei kai nuin rumat kuvat tosiaan kiinnosta, mutta mie tahdoin näyttää rehellisesti, miltä täällä näyttää ennen remonttia.
Näytän mie sitten, miltä näyttää jälkeenpäinkin... =)

Tämä ei varsinaisesti tosiaan olekaan valokuvablogi. Sellaisiakin miulla on oikeastaan kaksi, jos niin lasketaan. Tämä blogi kuvaa ihan vaan arkeamme...
Arki voi olla välillä rumankin näköistä.

Samalla esittelen tässä, miten JOKU MUU on joskus "remontoinut" täällä. =D

Säästän anonyymin, enkä laita kuvia tänään keittiön lattialautojen alta löytyneistä kymmenistä hiiren/rotanpesistä... joita hengittelimme hengityssuojien läpi. Sylettää vieläkin. Kuvasin kyllä niitäkin. Omaa arkistoani varten. Ne on niitä ennen-ja-jälkeen-kuvia, vai mitä. =P

Nunnukka: olet rakas. <3

Niina kirjoitti...

Saman homman hieman isommassa mittakaavassa tehneenä, myötätunto läikähti kun luin tämän kirjoituksen. Miksi ette laita uutta puuhellaa? Ei sen tarvitse olla muurattu. Itse löysin huutonetistä 200 €:lla tosi hyväkuntoisen Leino-lieden, joka on täysin valurautaa. Olen siihen erittäin tyytyväinen. Nautin kun saan aamuisin laittaa tulen hellaan ja keittää puuron ja teeveden.

Hallatar kirjoitti...

Niina =)

Meillä yläkerrassa on vielä odottamassa pönttöuuni purkua, joten kyllä tästäkin purkutyöstä aikamoisen laaja tulee.

Olen kyllä mielestäni tuolla tekstissä kertonut, että keittiöön tulee tilalle pieni puukamiina? Pieni mutta pippurinen. Sen lämmitysteho on melkein yhtä paljon kuin pikkutalossa on neliöitä. =)

Lattia täytyy toki ensin rakentaa ja puulieden nurkkaa siistiä, ennen kuin se uusi siihen laitetaan. Alunperinhan me olimme kuvitelleet, että tuo puuliesi olisi ok, mutta ei se sitten ollutkaan...

Hallatar kirjoitti...

Niina, niin, pitikö siunkin purkaa lattioitakin? =)

Hallatar kirjoitti...

Nunnukka kirjoitti muutes oivan viisauden.

Ei tätä blogia kenenkään miellyttämiseksi tosiaan kirjoiteta. =)