Jake-esikoinen haki Tampereelta asti Miihkali-keskimmäisen ja tämän tyttöystävän Sadun, ja he kolme viettivät aikaa kanssamme lauantaina. Ihan upouusi rautapata vihittiin käyttöönsä ja muhitutin muutamia tunteja kananrintoja heille, pottujen kanssa. Kehuivat. Höpönassut! <3 Taisivat olla vaan nälkäisiä!
Kuvataikuri-Miihkalilla oli painava reppu täynnä kuvaustarvikkeita ja pian poika jo kuvaili kaikkea näkemäänsä... Kehen lie tullut? =)
Mutta jälkkärikakku ei tainnut olla hyvvee... Se oli Pirkka-ohjeesta gluteenittomaksi muokattu suklaaunelmakakku, (myöhästynyt Miihkalin synttärikakkunen) mutta se oli jotenkin liian raskastekoinen. Täytynee edelleenkin siis tehdä kakut oman pääni mukaan, eikä ohjeesta. Ei vaineskaan, se täyte vaan oli ehkä liian raskasta? Jätin jo nyt siitä mm kananmunat pois, mutta ehkä tuorejuustonkin voisi jättää pois... =P
Miihkali oli salakuvannut minutkin tiskaamassa jotakin nuttura ja villatakki heiluen keskeneräisessä pikkukeittiössämme. Pannukahvia on vieressäni tulossa kahdellakin kahvipannulla. Kahvinkeittimellekään ei sähkäri muistanut tehdä pistorasiaa. Laatat puuttuvat työtasojen yläpuolelta ja liesituuletin on vielä vaiheessa. Astiankuivauskaappiin pitäisi keksiä jostakin ovi. Saa olla vaikka punainen. Nurkkaan pitäisi nikkaroida avohyllykkö mausteille, keittokirjoille ja tilpihööverille. Pöytä on liian pieni, (täytyisi olla jatkettava) matala sähköliesi pitäisi päivittää, jne...
Sunnuntai olikin sitten tylsän yksinäinen päivä. Late oli reissussaan koko päivän ja toi talvirenkaat varastolta ja pihassa illalla vaihdettiin ne renkaat autoonsa. Tai mie nyt tosin vaan kuskasin ne kesärenkaat ja tunkin säilytyspaikkaansa.
-Oli se jo talvitöppösten aikakin, kun ei tiedä minä päivänä sitä lunta tupruaa pakkasen kera.
Orava yrittää muutes tehdä oloaan mukavaksi kaivautumalla talon ns uuden osan katon alle. Pitänee laittaa verkkoa sinne esteeksi, kun se otus heittelee vuorivilloja nyt pois sieltä, sisustaessaan katon reunusta uusiksi.
Perhonen, jonka luulin jo lentäneen ulos ovesta viime viikolla, olikin hengissä vielä lauantaina ja siitäkin Miihkali sai kuvan. Olimme laittaneet perhoselle hunajaa pikkulautaselle. Kuljetimme sitä edes takaisin olohuoneen ja makkarin välillä, ettei se lentäisi pois, kun pesin olohuoneen ikkunat. Ikkunanpesun jälkeen se pääsi takaisin tuolle ikkunalle jossa se tavallisesti oli. Me Laten kanssa jo kiinnyimme pieneen perhoseen (kyllä me tarvittais se kissa!) ja mieskin töiden jälkeen kotiin palattuaan aina kyseli, missäs meidän perhonen on?
Nyt, viime yönä, nokkosperhonen oli heittänyt henkensä ja se makasi väärinpäin olohuoneen lattialla aamulla. Niisk...
Iltatunnelmia Miihkalin kuvaamana. =)
