Merkintöjä

Perjantai 14.9.2012:

Sain ajaa tänään pitkästä aikaa autolla, jee! =D
Se oli ihan samanlainen ajella kuin meidän vanha escort!
Ja auton omistaja Mama istui viereisellä penkillä ja totesi
-Tää ON vanha escort! =)
Siinä autossa oli ihan sama tunnelma, kuin jo romutetussa vanhassa autossamme joten se oli NIIN tuttu ajettava!

Oli mukavaa viettää muutama päivä jossakin ihan muualla. Ja mikä parhain tapa viettää aikaa jossain ihan muualla, kun viettää sen ajan oman Mamansa kanssa. =D

 Vein Mamalle viimeisiä kukkia pihaltamme. 

Muutaman valkoisen liljanoksan sekä kimpun 

jossa oli kaikkea mahdollista... 

Ja kuinka ollakaan, Mamakin oli kerännyt mökiltään kaikki ihanat gladiolukset miulle... <3 nbsp="nbsp" p="p">

Lauantai 15.9.2012: Tänään (taas ajelemassa!!!) tolla hanin fokuksella ei ollu yhtään niin kiva ajaa. Sen ratti on HIRRRVEEEN jäykkä kääntää, ihan sattuu kroppaan, (keuhkoihin?) ja mulla on oikea olkapää jo tästä talorempasta ihan rempallaan... Auton sujuva-ajoiseksi korjaus maksaisi yli 800e... Ja noin jäykällä autolla hanimus ajelee työmatkojansa, tunti melkein suuntaansa joka arkipäivä... =/

Kun mies jäi rautatieasemalle (meni kellottamaan ralleihin Keravan suunalle) niin miepä karautin fokuksella tuhlaamaan pientä tiliäni, hain (vihdoin) punaista maalia pönttöuuniin ja seiniin lisää valkoista seinämaalia, siveltimiä, uuden maalitelan ja plantagenista ale-omenapuun sekä tulppaaninsipuleita, kun kupongilla sai sellaisia puoleen hintaan... =)


Illan mittaan istutin Valkean Kuulaan uudelle paikalleen. Samalla hujahti ihan viimeiset ostomullat nyt omppupuun juurelle. Sen verran sain koukattua siitä multapussukasta ensin, että istutin pihalla kesäilleet amaryllikset ruukkuihin.


Sunnuntai 16.9.2012: Kotoilua. Nuoriso saapui tekemään huoltoa autoilleen... Tietty omissa pihoissaan olisivat helpommin autojaan laittaneet, mutta ehkä niillä oli mua ikävä? Vitsi-vitsi. =) Tai ehkä ennemminkin hanin neuvoja autonosien kanssa? Tuliaisina toivat pullaa, miulle kaksi (g) suklaaleivosta, suklaata, kinkkua leivän päälle jne jne jne... ♥ ♥ ♥ ♥ ♥
Tarjosin ruuaksi heille neljä tuntia uunissa muhinutta punaviini-valkosipulipossupataa ja keitin siiklipottuja. Loput omatekoiset etikkapunajuuretkin tekivät kauppansa. Ja porkkanaraaste rusinoilla. Semmosta kotiruokaa. Slow foodia. =D

Illemmalla sähkömies käväisi laittelemassa ala-aulan sähköjohtoja piiloon ja kuntoon. Nyt saa sitäkin katonkorjausta jatkaa. Niitä sisärappuja odotellessa...
Myös parven reunoja sai hani ehjättyä aika hienostiupeasti.

Ala-aulan katto siistimpänä...

Maanantai 17.9.2012: Fasaani-halvattu kiljui pihalla jo ennen aamuseitsemää ja mie kiskoin yöpaitulin päälle takin ja saappaat jalkaani ja eikun sitä isoa linturyökälettä häätämään jälleen pois meidän pihasta. Eilenillalla nimittäin löysin taas yhdestä kukkapenkistä sen isot raapimisjäljet kun se on etsinyt ensi kevättä varten salaa mullan alla kasvaneita kukkien uusia juurisilmuosia sekä tulppaanin ja krookuksen sipuleita... =(
Pitäisi olla sellainen sähkö-una. Sellainen ladattavien ruohonleikkurirobottien tapaan pihalla häärääjä joka tontin rajojen sisäpuolelta häätäisi mm fasaanit pois hus tiehensä...

Nyt remppavaatteet niskaan ja parvelle maalaamaan...

Tämä kuva on nyt historiaa... =(

Illemmalla myrskytuuli riisti tukipuista huolimatta mukaansa kesän meitä ilahduttaneen telttakatoksen ja heitti sen pihamökin katolle... Katoksen mukana ilmalennossa hajosi muutama kynttilälyhty ja pari lasista sydäntä ja mie sain toisesta lasinsirun etusormeenikin.Suurin osa metalliputkista vääntyi pahasti tai meni poikki moisessa ilmalennossa... =(

Tuulen tihutöitä... =(

 Pihamökin savupiipun takana näkyvistä kahdesta ihan vierekkäisestä koivusta tuuli kaatoi tuon vasemmanpuoleisen. Se ei varsinaisesti ole meidän tontilla vaan ihan siinä ja siinä rajalla... Joku muu siis täytyisi tulla kaatamaan sen lopunkin...

Ei ainakaan päivät käy pitkäveteisiksi täällä asuessa... 

Tai vetiseksi kyllä käy, koska 

sataa niin kamalasti ettei nurmikkoa pääse ajamaan, 

koska savimaassa ihan liukastelee vaan 

saappaissaan 

ja ruohonleikkuri vaan tukehtuisi 

märkään heinämössöön...