Ulkosalla & jalkeilla, vielä toistaiseksi

Pikkutalon ulkoseinälle löysi tiensä 

lähimarketin puutarha-alesta soma teline kahdelle ruukkukukalle. 

Koristeina ruukuissa on 71 vuotta talon eristeissä ollutta sammalta, 

-vielä ihan käyttökelpoista sellaista. =) 

Syklaameja ja pikkulintuja... 

Meillä on pihassakin utelias ja rohkea 

mutta hyvin yksinäinen varpunen.

Se ei mene varpuslauman joukoon, 

kun muut varpuset saapuvat syömään 

kaurahiutaleita pihamaalle. 

Se puuhailee yksinään ja seuraa 

mitä me täällä puuhaamme. 

Tuntuu, että se on aina takapihalla jossakin. 

Toivottavasti se pitää varansa 

kulkukissojen suhteen...

Sille pitäisi tehdä jonkinlainen yölinnunpönttö. 

Tässä pihassa ei olekaan yhtään linnunpönttöä... 

Ojankaivajat saapuivat sitten vihdoin tiistaiaamuna. 

Nyt meillä on matala oja, 

ja hieman siistimpi tienoon ulkonäkö maantien suuntaan. 

Se maa, joka ojasta kaivettiin 

odottaa kasoina, että lajittelen sen 

ja kuskaan maanparannukseksi 

eri puolille pihaa. 

Aloitin kuskaamisen jo heti tiistaina kun ojamiehet 

poistuivat. Peitin pihan koloja maaseoksella 

ja ujutin sekaan kaikki kuivat kukkasipulit. 

Rankkasade ajoi minut illalla sisätiloihin.

Uusia kukkasipuleita on tilauksessa.
Pihalla ei ennestään ollut 

yhtäkään kevätkukkaa.

Nyt en voi hetkeen aikaan varmaan 

tehdä pihallakaan juuri mitään, 

sillä polveni kierukkarikko leikataan
ja korjataan huomenna, torstaina.