Translate

24.5.2011

Pihalla yhä


Tyttäreni Nunnukka-rakas kauhistui meillä viimeksi käydessään, nähdessään että miullakin oli tällaiset croks-jäljitelmät. Ollaan yhdessä välillä näitä jalkimia naureskeltu ja esimerkiksi kaupungilla laskettu huvikseen, monellako on muovihärpäkkeet jalassa. Mie menin ja ostin nämä Keravalta kirppikseltä viime kesänä ja nyt olen pitänyt niitä puutarhassa, toisin sanoen tuolla savipihalla työkenkinä... Ne on helppo huljuttaa puhtaaksi vaikka rännin vesisaavissa... Nahkahanskojen läpi eivät lasinsirpaleet tunnu eivätkä ruusujen äkäiset piikit pistele.. jos ei nyt noista isoista hanskojen reijistä justiinsa jotain osu. Lasinsiruja, risoja pulloja jne löytyy mullasta, nurkista, heinistä koko ajan.

Tässä pihassa ei sitten voi koskaan kävellä paljain jaloin. =(


Burgundinpunainen Ahkera-Liisa

Se vanha varis on varsin ehtiväinen. Jos roskalaatikon kansi jää huonosti kiinni, se menee ja kaivaa lähimmän laatikkoon survotun roskapussimme esille, rikkoo sen ja kiskoo pois roskia pussista. Roskien tipahdeltua maahan, se menee tutkimaan niitä lähemmin. Tuuli levittelee roskat sitten ympäri pihaa. Huoh. Ilkimys varis. Ei se ole palauttanut sitä talipallotelinettäkään... =)

Roska-auto saisi siis jo tulla, etteivät roskat pilkistelisi kannen alta vaariksen houkuttimena. Se auto käy kyllä meillä miten sattuu. Ensimmäisessä laskussakin oli virheitä parinkymmenen euron edestä. Roskakuskit ovat etsineet ympäri kyliä sitä toista roskalaatikkoamme, energiajätettä, löytämättä sitä laskuttaneet sitten myös sen etsimisen turhasta "käynnistä", samalla tyhjentäen sen sovitun kaatopaikkajätteen. Meillä siis käytetään kaikki energyjäte itse. Miksi ihmeessä laatikoita olisi kaksi, koska kummastakin roskiksesta kaadetaan jätteet, niin kaatopaikka kuin energiakin, IHAN SAMAAN ROSKA-AUTOON?
Mie en ymmärrä tällaista "kierrätystä". Onko siellä kaatopaikalla muka joku, joka aukoo jokaisen roskapussin ja lajittelee ne roskat uudelleen sekä kaatopaikalle että energiajätteeksi meneväksi???


Ihan tuore yrttimaa


Teimme töitä yrttimaan kanssa Hanin ja miun käsi- ja jalkavoimin sunnuntaina. Väänsimme piharakennuksen taakse, jossa ei ole NIIN paljoa savimaata, paikan yrteille ja pikkuisen muovitalon tomaateille ja yhä suojaa tarvitseville kasvien aluille. Laitoimme yrttimaalle reunukset tontilta löytyneistä vanhoista hirsistä.

Ihmeellisen vahva tuuli (puuskittain 13m/s) yrittää tosin kiskoa nyt (tiistaina 24.5.) muovisen tomaattitalon etuseinämää pois paikoiltaan, sai irti yhden reunan ja tuhosi kaksi vajaan vuorokauden tomskutalossa olleet tomaatintainta irtisaamaansa muovia heiluttelemalla... Kolme isoa tiiliskiveäkään ei pidättele muovin liepeitä maassa, ei vaikka muovin alareuna on naulattu lautaan kiinni, ja lauta on tiilien alla.
Eikä se muovilieve pysy tuulella tomskutalon päälläkään, vaan tuuli tahtoo riepotella sitä sinne tänne... Mikä ihmeen turbulenssipiha tämä oikein on? Vai tuuleeko tosiaan kaikkialla muuallakin?


Tomskutalo, jota tuuli kohteli kaltoin...


Yrttimaassa jo jotakin...




Koivun oksat alkavat viimeinkin vähetä pihastamme. Kauan niitä riittikin. Oksasilppuri on Hanin käsissä tehnyt hyvää työtä. Havunoksia on pihassa yhä iso, rapiseva keko, jota kekoa me saamme aika hitaasti vähennettyä. Niitä oksia menee peräkärryyn karsimisen jälkeen vain tietty määränsä, ja pienjäteasema on auki vain tiettyinä päivinä.
-Voi kuinka se vanha foorttiressukka olisi ollutkaan tarpeen kakkosautona tässä huushollissa, miun käytössäni! Kaikki oksat olisi jo olleet poissa aikapäiviä sitten! Mie oisin voinut käydä paremmin asioilla, hakea multaa, käväistä Maman luona, mennä näyttämään oikuttelevaa vasenta polveani lääkäriin, jne jne jne...



Mies kun on niin paljon menossa. 
Avaimet harvoin naulassa.



Hania viedään milloin ulkomaille 
milloin toiseen päähän Suomea töidensä puolesta.






Mie saan sitten tuliaisiksi vaikkapa nallekarkkeja. =) 


 Nam. =) 



Ei kommentteja: