Translate

26.5.2011

Eilinen rae- ja ukkosmyrsky




Ihan hirveän kamala ukkosmyrsky iski eilen yllättäin ihan kohdille. Olin tosin kuulostellut jo aiemmin ääntä, joka kuulosti siltä kuin iso kaivuri kiskoisi jostakin lähistöltä jälleen asfalttia pois tien pinnasta. Asfaltointeja kun lähistöllä on tehty jo jonkin aikaa, ja se haju ei ole mikään miellyttävä, joka tuulen mukana saapuu, ihan sisätiloihinkin.

Istuin teekupillisen seurana netin äärellä ja huomasin lähikunnassa asuvan ystäväni fb-päivityksen kamalasta ukkosmyrskystä ja tajusin samalla, että ne kovat äänet olivatkin tosiasiassa ukkosen jyminää. Jo tähän aikaan kesästä? Vettä ei vielä näkynyt ja ehdinkin kirjoitella vielä jotakin fb:iin todeten ystävälleni, että varmaan pitää kiskoa töpselit urti seinistä. Ystäväni, joka on meillä käynytkin, totesi että olisi se ihan viisasta. Vanha talo ja herkkiä sähkölaitteita.

Sammutin tietokoneeni ja irrotin pistokkeet rasioistaan, tein saman muillekin sähkölaitteille ja laitoin takkaan puita, havaiten samalla kovan sateen jo piiskaavan ikkunoita. Miksi en ollut hakenut puita lisää aikaisemmin? Nyt en kyllä enää halunnut ulos, kun alkoi jo salamoidakin ja vesisade muuttui suuriksi rakeiksi.

Hiukan pelotti olla yksin kotona, Laten ollessa jälleen veljensä kanssa veljesten ralliauton kimpussa. Istuin keskellä olohuonetta sohvalla, kaukana kaikista pistorasioista ja yritin virkata isoäidin neliöitä, mutta välähdykset ja saman tien jyrisevät ukkoset kyllä saivat sydämen pamppailemaan hiukan tavallista enemmän. Näpyttelin välillä tilannekatsausta ystävälle, Latelle ja nuorisolleni. Muualla Suomessa tuntui olevan kaunis sää.

Myräkkä loppui onneksi aika nopeasti. Istuin vielä virkkaamassa tovin, ennen kuin tuli mieleeni, mitä ne rakeet olivatkaan voineet tehdä vaikkapa jo maasta pilkistäville vastikään hankkimilleni pionin aluille? Niinpä kiskoin saappaat jalkaani ja lähdin tarkistusmatkalle näille laajoille tiluksille...


Yllätyksekseni, vaikka myräkästä oli jo jonkin aikaa, kaikki rakeet eivät olleet sulaneet, vaan niitä oli joka puolella; kottikärryn pohjalla, pyöränkorissa, nurmikolla narskuen saappaiden alla, talon seinustalla... Yhä ne olivat aika kookkaita. Joo, tiedän, pitäisi leikata nurmikko. Late huusi Huuto.netistä meille ruohonleikkurin. Saa nähdä, tärppäsikö...


Osa pioneistani kurkisteli unisen näköisinä mullan alta. 
Toivon, että ne eivät olleet vioittuneet, mutta aika näyttää miten kävi...



Kaivonkannen enkeli myrskyn jälkeen...






Tuulikello ei mahtunut kokonaan yhteen kuvaan... =)


5 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Voi sentään Una, mikä kamala keli siellä on ollut, ei meillä jyrissyt ja ei nyt niin kauhean kaukana asuta.Mutta nuo tuommoset on niin paikallisia, maanantaina kuulin vähän ukkosen jyrinää, ei muuta.
Toivotaan, että pionin alut eivät olleet moksiskaan moisesta ja kukkivat kauniisti sinulle jo tänä kesänä.

Halauksin ja lämpimin terveisin
Tuija

Hallatar kirjoitti...

Tuija,
myräkkä taisi kulkea kaakon suuntaan tuosta miun ystävästä katsottuna, eli ei se tullut sinne lounaaseen päin tms. =) Tällä kertaa ainakaan.

Osa pioneista on vielä tilapäispaikassa, jonne rakeet eivät päässeet...

Kiitos haleista Tuija ja haleja siullekin takaisin. =)

Mk kirjoitti...

Täällä jyrisi ja satoi myös, mutta ukkosrintama ei onneksi ollut ihan päällä.
Viime kesänä siellä satoi ja ukkosti niin kovasti että osa viljoista jouduttiin kylvämään uudelleen.
Täytyykin kysäistä siskolta miten heille kävi.
Toivottavasti yön halla ei enää tee lisää tuhoja.

Liisa kirjoitti...

Rakeita satoi eilen täälläkin, muttei ukkostanut.

Hallatar kirjoitti...

MK
Liisa

Rakeita ei ole sen koommin satanut mutta vettä kyllä lisää ripsuu ihan jo pyytämättäkin.