Jokohan tämä vähän helpottaisi...

Viikonloppuna oli hetkiä, jolloin saatoin olla pystyssä hetken aikaa. Yhden sellaisen hetken aikana kävimme nopeasti Hanin kanssa kurkistamassa mitä tällä kertaa oli myynnissä Megamyynti Areenalla, Virkkeen entisen, konkurssin tehneen tehtaan tiloissa.

Niin kuin linkistä näkee, siellä on vaikka mitä mutta mie en jaksa esim vaatteita katsella olleskaan vaikka niitä siellä on suurin osa tavaroista. Mie vaan nopeasti vilkaisin kotitavaroita. Nämä kolme peltipurnukkaa bongasin ja ne lähtivät aarteikseni.

Mm keksit säilyvät kaikkein parhaiten peltipurkeissa. Miun vanhat keksipurkkini ovatkin kovin kolhiintuneita; yhdessä on steariinia ja kaksi on kovin jouluista.

Pirteät purkit piristävät kummasti. 

Siinä antibioottipurkin, astmapiipun ja vesikannun välissä. =P

Rakas mies osti miulle ananaksen,
kun mie rakastan niitä.
-Ja häntä. =) 

Eilen ei ollut kuumetta.
Siitä pieni jipii.
Sellainen ihan varovainen
ja hiljainen.

Viikonloppuna
(monen leffan katselun miun seurassani lisäksi)
Hani sai valmiiksi ilmalämpöpumpun ulkoisen ulokkeen 

suojalaatikkosuunnitelman, sekä uuden ulkorapunkaiteen 

suunnitelman. Insinöörille on tärkeää ensin 3D:na mallintaa kaikki 

remppasuunnitelmat. Sitten niitä vasta voi ruveta konkreettisesti tekemään.
Mikä tietenkin on varsin järkevää. =)

Varsinkin rapunkaidetta kaipaan jo kovin,
koska siihen sai petivaatteet ja matot kätevästi tuulettumaan... 

Lautatavaraa tarvittaisiin lisää, (menekkikin on helppo laskea,
kun ajatus on valmiiksi 3D-mallinteena...) mutta kun ei ole sitä 

peräkärryä, eikä Hanikaan näköjään halua edes kysyä enää lainaksi 

porukoiltaan sellaista. 

Peräkärryn saa tosin lainaksi esim rautakaupasta ostaessaan jotakin, 

ja ihan ilmaiseksi, kun vie sen kärryn sitten heti kohta takaisin.
Me vaan tarvisimme sitä kärryä kauemmin, 

kun nuo kaksi korkeaa pihapuuta pitäisi se kiva metsuri tilata kaatamaan 

ja niiden oksat pitäisi kuljettaa kaatikselle. 

Mutta kyllä tää tästä jotenkin suttaantuu...
Suttaantumaan saa koko huushollin muutes kun
pari viikkoa vaan huilailee... =P 

Tänään on ihan selkeästi parempi päivä.
En silti jaksa tänäänkään koulia noita pieniä
taimia jotka alkavat olla jo ahtaasti
purkeissaan.
Jos julma olisin, niin kiskoisin purkeista nyt vain pois ylimääräisiä taimia
ja jättäisin kasvamaan vaan muutaman.
Mie en vieläkään tiedä miksi ihmeessä taas lankesin multapurkkeihin,
vaikka on epävarmaa, mihin ihmeeseen mie ne laitan sitten kasvamaan.

Mutta se on se jokin ihmeen multasormipakko, joka iskee
keväisin, ja laittaa tilaamaan lisää siemeniäkin vaikka ihan
julkisesti ensin täällä vannoo, ettei tilaa yhtään mtn 
niin postilaatikossa silti on basilikaa, kesäkukkien siemeniä ja
hassua salaattia pussukoissaan... 

PS:

Hani kyllä sanoi miun multapurkeistani: 

-Onks tää nyt joku joka keväinen vitsaus? 

Mää vaan nauroin jotta soon mun harrastus...=D