Translate

6.12.2011

Imurikin hajosi...



Rakas päiväkirja:

Joulukuu on jo kuudennessa päivässä...
Viimeinen sivu menossa,
itsetehdystä seinäkalenterista.

Tänään on ollut ihan tavallinen remonttipäivä.
Onni oli että se oli Laten vapaapäivä.
Sen kunniaksi meillä oli ruokana
kuorittuina keitettyjä pottuja ja possunkyljyksiä.
Nam.

Luumumarmeladi ja sinappirelish sopivat
hyvin possun kanssa. =)

Late on rakennellut listoja makuuhuoneeseen
ja sen huoneen ikkunaan 
ja korjaillut keittiön valaistusta.
Mie olen kulkenut perässä imurin kanssa,
joka sitten tänään otti ja hajosi.
Remontti on ollut sille liikaa.
Täytyy lisätä puutelistaan
1 kpl pölynimureita.
Soon astmaperheessä tärkeä kapistus.
Mutta miten ihmeessä imurit kestävät nykyään
vain hetken aikaa ehjinä?
Ennen vanhaan imuri kesti
isältä pojalle.
Tai niin no, ainakin äidiltä tyttärelle. =)



Yöllä oli satanut hiukan lunta. Tai räntää.
Ja vielä eilen haravoin tuulen tuomia lehtiä
pikku puutarhastamme...

Jäisistä jäljistä näin aamulla
että kulkukissa oli piipahtanut yöllä rappusilla.
Oli istunut oven takana tovin...

Äsken kuului aura-auto menneen tiellä ohi...
Alkaako se talvi tänään?
 



8 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Hyvää itsenäisyyspäivän iltaa.Voi kulkukissaa,mitenköhän se pärjää siellä talvella...

Hallatar kirjoitti...

Yaelian =)

Ihan tavispäivä tää oli meillä. =)
Kulkukissoja on useita täälläpäin. Jo viime talvena tänne muuttaessamme havaitsimme niiden jälkiä pihassa ja rappusissa. Kesällä näinkin niitä, mutta eivät ne tule lähelle ihmisiä. Jännä että rappusilla käyvät. =)

Herttuanmäen elämää kirjoitti...

Oisko kissa/t talon entisen asukkaan? tämänkin talon kissa aikanaan kierteli pitkin ja poikin, ja asettu sitten naapuriin navettakissaksi.

Hallatar kirjoitti...

Anna =)

Ei ole tietoa. Ex-asukkaalla oli kuulemma jossain vaiheessa kolme kissaa täällä? Me näimme vuosi sitten Pikkutalossa suuren mustan kissan. Sellaista emme ole pihamaalla havainneet.
Pihamaan kissat ovat selvästi ihan villikissoja. Ja villikissasta on vaikea kesyttää kotikissaa. On omakohtaisia kokemuksia...

Nunnukka kirjoitti...

Voi pieniä. Pitäiskö joskus aamuyön tunneilla mennä istuksimaan eteiseen huopaan kääriytyneenä ja houkutella ne sisään lämpimään jättämällä kinkunpalasia oven rakoon ja siitä sisälle johtavana polkuna. Sitten peiton suojasta kiskaisisi oven kahvan narusta oven takaisin kiinni ja antaisi uuden tuttavan hämillään ihmetellä hetken että mistäs sitä nyt tultiinkaan.
Toivottavasti se ei ole ennen siinä asunut ja nyt hylättyä ja sitten nyt odota että joku päästäisi sisälle taas lämpimään :<

Hallatar kirjoitti...

Nunnukka <3


Sain kuvankin tänään yhdestä hiippailijasta. Heti kun olin kuvannut ikkunan läpi sen, ja menin avaamaan varovasti ulko-oven, se juoksi päätä pahkaa pois pihasta, kauas pois...

Kokonainen kissatyttö kirjoitti...

Eihän mikään kestä enää niinkuin ennen! Hanki Miele-merkkinen, imuroit sitten "mielelläsi" aina.

Tunnelmallista joulun odotuksen aikaa Pikkutaloon!:)

Hallatar kirjoitti...

Muuttolintu =)

Ei tosiaan mikkään oo niinkuin ennenvanhaan...
Miele on hyvä merkki, ja sanotaan ettei köyhän kannata ostaa halpaa, koska se halpa hajoilee ja joutuu ostamaan monta siinä ajassa, minkä se hyvälaatuinen olisi kestänyt...


Kiitos, samoin siulle. <3