Pikku yrttimaan kasvien syöjä on luultavasti peltomyyrä. Sen näköisiä otuksia olemme täällä pihamaalla ja liiterissä nähneet. Ne ovat syöneet melkein kaikki ruusupavun alut (noin 40 tainta!), joiden piti sievästi kiivetä pitkin vanhan piharakennuksen seinämiä ja peittää se hökötys romuromanttiseen utuiseen vihreyteensä, vieneet pesäänsä miltein kaikki sokerimaissit, pöllineet yhtä vaille kaikki paprikan alut, syöneet kaikki maapähkinän varret, nakertaneet mullassa olleet hasselpähkinät (se oli sellainen kokeiluerä) ja söivät pois miltein kaikki keijunmekot... Miten tuhmia rontteja otuksia!!! =( Niiden pesäkoloihin vievillä reiteillä näkyi yhä muutamia kasvien osia, kiireessä jälkeen jääneitä?
Olivat mokomat purreet poikki yhden kielon lehdenkin ahneuksissaan, mutta se oli niiltä jäänyt syömättä, tahi pesään viemättä sentäs. Taisivat maistaa lehden myrkyllisyyden.
-Osaavatkohan myyrät syljeskellä? =P
 |
| Taas on särkyneitä sydämiä pihamaalla... |
Kurjaa ja huonoa tuuria. Muutenkin taimien matka siemenistä tälle tyhjyyttään ammottaneelle maatilkulle oli vaivalloinen ja pitkä ja pikku onnettomuuksiakin sattui. Nyt ne jäljelle jääneet kasvit katoavat pienten jyrsijöiden toimesta yö yön perään tuolta pihamaalta.
Jopa aivan säännöllisesti kimeästi piippaavan myyräkarkottimen vierestä olivat otukset popsineet poikki maissit sekä ruusupavut. Taitaa karkottimen ääni olla niille jo tuttu, eikä lainkaan pelottava?
Taitaa se piippari pitää myyrät vaan hereillä, ja hereillä ollessahan tunnetusti tulee nälkä...
 |
| Nämä on kasvatettu siemenistä. Toistaiseksi kukaan ei ole syönyt... |
Siirsin kaksi viimeistä keijunmekkoa ruukkuun, pois myyrien sotatantereelta, turvaan rappusille. Samoin dahliat siirsin suuren suureen saviruukkuun rapun pieleen, koska niitäkin kasvin alkuja oli jo maisteltu. Sen VIIMEISEN paprikan nostin sisälle keittiön ikkunalle omaan ruukkuunsa. Alunperin paprikoita oli yli 20 tainta... =( On tämä ihme paikka kun jopa kasveista täytyy pitää melkein kiinni, että saavat kasvaa rauhassa.
 |
| Lidlin liljoja... |
Juhannuksen kunniaksi ostin Lidlistä ruukullisen tuoksuvia liljoja. Ne ovat rappujen vieressä omassa ruukussaan. Ensin pidin niitä sisätiloissa, mutta niiden tuoksu oli melkein liian tyrmäävän huumaava Pikkutaloon, täyttäen sen joka sopen vahvalla parfyymillaan, joten ne oli pakko siirtää ulkotiloihin.
 |
| Löytömalvat |
Rappujen pieleen siirrettyjen dahlioiden tilalle löysin tontin reunamilta vanhaa ihanaa vaaleanpunaista malvaa pari puskallista. Saapa nähdä, katoavatko nekin myyrien ruokavarastoon? Mrrrrr...
Tarvittais se kissa?
7 kommenttia:
Kissa olis varmaan hyvä idea! Meillä niitä on kaksi ja varsinkin vanhempi pyydystää kaikkea mitä kiinni saa. Nuorempi on tyytynyt vielä ötököihin :)
On se harmi kun kasvit ei saa kasvaa rauhassa. Mulla oli rucolan syöny jotkut pikku ötökät :(
Sesse,
me käymme kädenvääntöä siis vertauskuvallista sellaista, kissasta, tuon Laten kanssa. =)
Yksi hauska puhelias kisu oli jossain vaiheessa tarjolla mutta se meni sitten Treelle, kun Late ei vastanut ajoissa tahdotaanko me. Kissa siis. =)
Voi siun rucoloita!
Miekin olin laittanut salaatit tuonne yrttimaahan jossa myyrät nyt riehuvat. Ei taida olla terveellistä syödä niitä salaatteja... =(
PS: Kylvin uusia salaatteja ihan muualle, jotta ne voisi jopa syödä itse. =)
Voi harmi sentään, monen viikon työ ihan hukkaan :(
Kissan hankkiminen on hyvä ajatus. :)
Tuija,
Juuh, tuntuu että ruokitaan nyt jotakin näkymätöntä joka ei edes kiitä ruuasta. =)
Muistakaa sit jos kissaa mielitte, että aitaisitte sitten kunnolla pihat tarpeeksi korkeilla aidoilla ja portit ajotien kohdalle tai muuten se juoksee niille kiskoille siinä joku ilta. :< Kissahan melkein tarvis katollisen ulkotarhan ku se aitojakin kiipeää.
Nunnukka-pieni =)
Jos se ois vaan sisäkissa?
Lähetä kommentti