Eilen illalla, hieman yli yhdeksän kaikki sähköt menivät poikki, kuului outo räsähdys jos toinenkin, ja siniseltä hohkaava kirkas valo valaisi kämpän, näyttäen ikään kuin tulevan meidän avoimesta sähkömittarista, ainakin nurkan takaa kurkisteltuna ja me kumpikin pelästyttiin ihan ÄLYTTÖMÄSTI!!! Olimme parvella ja ensimmäiseksi tuli mieleen että NYT HETI, ÄKKIÄ, PIAN joudutaan yöpuvuissamme kiipeämään ulos palotikkaita!!!
Ei se syy sitten (onneksi) ollut meidän sähkömittari, vaan ikkunasta siltä samalta seinämältä näkyi ulkoa, että jossain tapahtui jokin räjähdys, ja tulisia kekäleitä sinkoili vieläkin kohti mustaa taivasta! Kaikkialla muualla oli ihan täysi pimeys! Syyksi paljastui auto, joka oli sinkoutunut sähkötolppaan ihan muutaman kymmenen metrin päässä talostamme. Tuossa tiellä ajetaan niin usein ihan hirveää ylinopeutta...!
Käytiin katsomassa kyljellään makaavaa autoa ja Late tunnisti senkin auton todella usein ajelleen tästä hurjaa vauhtia.... Eikä kuski edes loukkaantunut tässä rytäkässä vakavasti??? Oli kuulemma piiloutunut verissään ensin metsään ja tuli sieltä sitten esiin myöhemmin...
Sähköt palasivat tuntien jälkeen yöllä. Illalla palamaan jääneet valot alkoivat loistaa puoli kahden maissa herätessäni painajaisunesta, jossa olin jonkinlaisen sodan tiimellyksessä...
PS: Katkennut tolppa on jotenkin paikattu toisella tolpalla tilapäisesti...
7 kommenttia:
Onneksi ei ollut viattomia osapuolia vastaan tulossa tai edessä tiellä... Tilastollisesti mitattuna ja tutkittuna kuljettaja oli todennäköisesti nuori mies, ja jos oli ajokortti niin ainakin tuore sellainen.
Pelottavaa ja surullista. No, tämähän oli vain oletus...
Tsiisus.. onneksi ei tullut talon seinästä läpi! Vasta oli Keminmaassa ja Oulaisissa vastaava sattunut!
No hui! Onneksi ei teidän pihaan ryskäyttänyt!
MammaMaaria ja Hanna
Rattijuopoksi tämä, tosiaan nuori mies sitten uutisoinnissa paljastui. =(
Oli onni onnettomuudessa ettei hän osunut kehenkään muuhun...
Räsähdykset tulivat siitä, että ensin hän on ajanut hirveää vauhtia luisussa ojassa, törmännyt sähkötolppaan joka katkesi ja auto ponnahti takaisin tielle ja ehkä pyörähti vielä ennen kyljelleen keskelle tietä päätymistään.
Sähköjohtojen katkeamisesta varmaan tuli omat räjähdysäänensä.
Pelastajien tullessa paikalle oli auto tyhjä mutta kuski löytyi puolen tunnin päästä lähistöltä kasvot veressä.
(Tämän luin vasta äsken netistä.)
Oli se pelottavan näköistä katsella sitä ruttaantunutta autoakin, kun laitoimme sitten ulkovaatteet päällemme ja kävimme kurkistamassa mitä oli tapahtunut.
Mie en halunnut mennä lähemmäs katsomaan sillä pelkäsin mitä saattaisin nähdä...
Näimme kyllä kun ambulanssi poistui ilman pillejä paikalta ja mietimme, että ehkä niiden soittaminen oli myöhäistä... Late tosin arvasi jotenkin että oli kyse rattijuoposta joka on selvinyt moukantuurilla.
Lotta
Onneksi niin. Tai talon seinään... Tai onneksi emme olleet vaikka iltakävelyllä...
Muutenkin ajavat aivan liian kovalla vauhdilla tätä tietä pitkin. Peltipoliisia ollaan toivottu tänne. Kävellen pitää mennä asioille jonkin matkaa valtatietä pitkin ja aina pelottaa, koska ajavat niin kovaa ohi, että siinä jää joskus sateenvarjo pyörimään käsiin...
Vasta nyt kiertelin Punaisen pikkutalon kesässä. Niin moni asia kotikolossanne tuntuu nyt suurenmoiselta. Portaat ja punainen uuni ovat ihan huippuja. Olen seurannut talon vaiheita alusta alkaen ja iloitsen siitä, että olette jaksaneet käydä läpi niin monenlaisia tunteita, iloja ja suruja kolonne kanssa.
Se on Aivan Ihastuttava nyt.
Kiitos MM =)
Tältä vuodelta remontit pikkuhiljaa hiipuvat mutta ensi kesänä jatkuvat.
Lähetä kommentti