Keittiön oviaukkoa suurentamassa

Aamulla avattuani olohuoneen ikkunaverhon, näin oravan tiellä makaamassa. Se oli miltein ehtinyt juosta tien yli, muttei sitten kuitenkaan ihan... =/ Autot kyllä selkeästi väistivät sitä, mutta ihan liian myöhään.

Mie kiskoin hetkessä yöpaitulin päälle takin, jalkaani pitkikset ja menin puutarhalapion kanssa tien yli. Otin soman ruskean, valkovatsaisen oravan varovasti mukaani ja ylitin sen kanssa tien, sille viimeistä kertaa ja iso perävaunullinen rekkakin pysähtyi paikoilleen kuskin (kiitos hänelle) nähtyä minut lapion kanssa, jossa oravan häntä tuulessa heilui, ja antaen tietä.

Kannoin kurren pihaamme, paikalle jossa kovan saven sijaan on hiekkaa, ja hautasin tuon pienen tupsuhännän hiekan alle nukkumaan. =(

Istutin sunnuntaina ostetut helmilijojen ja violettien krookuksien sipulit tielle päin näkyviin paikkoihin, oravan unipaikan lähettyville. Leikkasin yrttiruukustani basilikaa, oreganoa, ruohosipulia sekä persiljaa mukaani ja siitä nipusta leikkelin saksilla kukkasipulien päälle yrttisilppua, ennen kuin hautasin sipulitkin maahan, kevättä odottamaan.

Yrttien tuoksun sanotaan estävän myyriä haistamasta kukkasipuleita. Saapa nähdä pitääkö tuo uskomus paikkansa.
-Etteivät myyrät vaan sitten kuitenkin herkuttele sipuleilla oikein yrttien kera?

Puhdistamani alue...

Pääsinpäs mie taas rempankin makuun. Eilen kaivelin maata ja purua pois keittiön lattian ovenpuolisesta päästä. Heittelin ensin sieltä lahot pohjalaudat pois sekä sementtimöykkyjä, joita oli valettu lautojen päälle...? Aika monta säkkiä törkyä tuli, mutta en mie niitä säkkejä ruvennut ulos ikkunasta tunkemaan, sen verran oli itse- tai leikatunpolvensuojeluvaistoa jäljellä. Mää jätin ne painavat säkit lattialle muun roinan kera.
Vaikka oli hengityssuojain, niin silti aivastutti. Mutta mieli oli hyvä kun sain itsekin olla taas touhussa mukana.

Illalla kun Late saapui töistään, hän kurkisti hyväksyvästi keittiöön, vaihtoi työvaatteet päälleen ja meni nostelemaan törkysäkkejä ikkunasta ulos. Mie menin ottamaan säkit vastaan ja koetin varovasti kantaa säkit maanpinnalle rappusista, polveani varoen.

Korjattuja alapohjalautoja ja uudet juoksut...

Late asensi kookkaita kevytharkkoja pitämään hiekkakerrosta eteisen lattian alla, harkkojen suojaksi hän levitti muovia, etteivät puruuntuisi. Sillä seuraavaksi hän kiipesi tikkaille ja alkoi purkaa lisää seinää oviaukolta pois, jotta ne vesiputket saataisi irti sieltä katon rajasta, matkallaan eteiseen. Luultavasti myös eteisen katto joudutaan purkamaan niiden putkien vuoksi. Seinän sisällä oli purua muutama säkillinen ja se kaikki ne valahtivat seinästä alas hyvinkin pian lautojen poistuttua vanhan pinkopahvin päältä. Mie nostelin laudat ikkunalaudalle odottelemaan. Niissä oli hyvin äkäisiä pitkiä nauloja, eikä niitä kannattanut heittää ikkunasta, koska ne tietenkin olisivat puhkaisseet ne muovisäkit joiden törky olisi levinnyt pitkin pihaa... Tosin meidän pihassa ON kaikkea törkyä, vaikka sitä kuinka haravoisi. =/
Mutta kaipa se viimeistään ensi kesänä saadaan se pihakin kuntoon. I hope so. =)

Vesiputkien kattoreittiä...

Sitten vaan purut pois harkkojen suojamuovin päältä ja ovimuovit auki ja pihalle siivoamaan pois säkit, laudat ja betonilohkareet. Pihan perällä jätekasat senkun kasvavat. Mutta en voi sunnuntaina takaisin palautettua peräkärryä vielä niillä täyttää, sillä keskiviikkona mennään hakemaan keittiön lattiaan rakennusmateriaaleja, eli kasa tuulensuoja- + lastulevyä sekä vuorivillaa ja ehkäpä jo katto- + seinälevyjäkin? 

Niin, nyt tiistaina olisi jäteasema ollut auki, mutta ahkera mies on taas ulkomailla työkomennuksella koko päivän. Tietää aina aikaista ylösnousua sellaiset komennukset.
-Haukotus...
Miten se miesrakas jaksaa tätä rumbaa...?
Tässä on itsekin oltu hereillä jo taasen neljästä asti. Tämä kappale on soinut tänään korvamatosena. Jos klikkaat tätä niin se soi kohta sinullakin. Sain meilitse viestin jotta kohta puoliin ovat postitse tilaamani kukkasipulit perillä. <3

Torstaiksi olisi taas kärry lastattuna jäteasemakeikkaa varten. Sen lupaan. Nyt polvi on vähän kipeempi, jostain ihme syystä?

Hormintakainen hukkaneliö...

PS:

Myyjä ei ole vieläkään vastaillut meille mitään...

Pelottaa ne homeiset seinäeristeet... =(