29.4.2013

Ihkut ipanat


Nunnukan istuttamat orvokit.



Kaikki kolme Murustamme 
yhdellä lisämurusella varustautuneina, saapuivat eilen 
 työleirillemme,  
ihan melkein vapaaehtoisesti!!! 



He pelasivat kanssamme kottikärry ja lapio-peliä jossa pari henkeä kaivelee lapioilla tontin toiseen päähän kipatusta sorakuormasta aika kookasmurikkaista soraa kottikärriin ja kiikuttaa sitten pihan poikki kuorman kipaten sen sopivaan paikkaan pihamökin perustuksiin.
Hani mallaili vatupassin kanssa laattoja, harkkoja ja  kakkosviitosia suoriksi siinä loivassa rinteessä johon uusi pihamökki kohta mukavasti ja ihan takuuvarmasti nousee. Nunnukka-pienikin rehki niin kovin että sai rakkuloita varpaisiinsa lainasaappaissa...

Satusen istuttamat orvokit.


Koetin tytöille, Satuselle ja Nunnukalle välillä keksiä kevyempiä hommia, niin kuin orvokkien istutusta ja pihakalusteiden esiinraahaamista ja niiden puhdistamista. Miihkali korjasi välillä autoaan ja Jake käväisi ostamassa lisää grillattavaa. Nälkähän siinä rehkimisessä jo kaikille tuli.

Tähän asti on pihamökin kanssa nyt päästy.
Mukavasti aikas rumat näkymät naapurin enemmän ja vähemmän ruosteisiin työkoneisiin yms jätteisiin hieman peittyy tulevan pihamökin avulla. Noin kolmen metrin aita olisi mielestäni suositeltavaa näille radanvarren tehdaskiinteistöille, jotka säilyttävät kaikkea roinaa radan vieressä. Niin kuin esimerkiksi nyt talvella eräskin pihastamme ja ikkunoistamme näköyhteyden päähän ilmaantunut risojen autojen ja kodinkoneiden kaatopaikkakin... =/

Noh, on meilläkin kasattu kaikkea puutavaraa yms tuon vanhan pihamökin seinustalle, odottamaan sitä mahdollista jättisiirtoroskalavaa jonne saataisiin purettua vanhaa homeista mörskää pihasta pois. Siellä seisoo meidän viime joulun kuusikin, nyt jo melkein neulasettomana. Kova tuuli -jollaisia täällä on aivan älyttömän usein - vei kuusen jo kertaalleen VR:n ojaan, josta mie sen kalastin takaisin mörskän seinustalle. Mutta se meidän pihan törky häviää heti, kun saadaan se lava purkutöiden alettua.

Kyllä meillä eilen oli kahvitteluakin omenapiiraan kera, pihalla istuskelua, ja sitä grillausta (Miihkali oli grillimestarina) ja raekuuron sisälle ajamina juustokakkuakin, koska samalla vietimme näin työn merkeissä Jaken synttäreitä, jotka oikeasti ovat tänään mutta sattuneesta syystä niitä oli helpompi jo eilen viettää.

Esikoinen oli toivonut juustokakkua ja sellaisen mie sitten lauantaina hänelle tein. Ja kaikkihan sitä tietenkin muutkin saivat syödäkseen.

Kaikki meni. =)


2 kommenttia:

  1. Mukavaa kaikki yhdessä tekemistä, sitä joskus kaipaisin itsekin...

    VastaaPoista
  2. Tuija =)

    Se onkin harvinaista herkkua, kun on joku muu jakamassa hikeä ja känsiä. Yhdessätehden saa jotenkin enemmän voimaa omaa työhönsäkin.

    VastaaPoista