21.8.2012

Jäätä ikkunassa



Nimittäin Laten auton tuulilasi oli jo aamulla raaputettava jäästä. =/ Kylmyys iski. Mie en ehtinyt tuoda niitä kaikkia pelakuita sisälle jotka oisin tahtonut talvettaa. Jo yksikin kylmä yö tekee niistä sellaiset, että tiputtavat kaikki lehdet sitten sisätiloissa ja käyvät talviunille. Mie kun oisin niitä vielä kukkivina katsellut. Ei auta kuin antaa ulos jääneiden olla siellä kukkimassa niin kauan kuin kukkivat. Pelastinhan mie sentäs yhden.

Sisällä remppakaaoksessa on hiukan ahdastakin multapurkeille. ^^ Olohuoneen takan päällä jo tämän kuun alussa ylösnostamani amaryllikset ovat miltei kuivuneet. Ketään ei tässä sekasortoisessa miljöössä häiritse tippaakaan multaiset, rönsyileväjuuriset isot sipulit pahvisten pizza-alustojen päällä takan pölyisellä harjalla. Yksi viime jouluksi plantagenista ostamani, se hehkuvanpunainen ama oli kyllä kuollut. =/ Se näytti jo maasta kaivaessani aika onnettomalta ja nyt se oli kuivunut aivan ontoksi, joten se odottaa ulkorappusilla tuossa yläkuvan sattuvalogoisessa paperikassissa viimeistä matkaansa...


Tällaisen erikoisennäköisen (joku kyllä on terälehtiään jo mutustellut) sievän pienen orvokin siirsin tontin rajoilta kukkapenkkiin. En muista viime kesänä tätä siinä kohdassa nähneeni, mutta jos se vaikka kuitenkin oli siellä piilossa, olemassa. Mistäs sen tietää. Jos se siis olisi monivuotinen...
Sillä sen löytöpaikalla on kyllä saattanut olla joskus ammoisna aikoina jopa kukkapenkki. Kultapiiskua, päivänkakkaraa, sinistä kellokukkaa, jota oli Soramäen-mummon kukkapenkissä jne, on nimittäin ilmaantunut sinne seutuville tänä kesänä. Toissakesänä edellinen asukki oli niittänyt kaiken kasvillisuuden siltä kohdin alas. Viime kesänä miekin vaan viikatoin siitä pois vihreyden, kun en tiennyt enkä nähnyt mtn kukkia.
Ajattelin nyt tän syksynä siirtää sinne lisää kukkia. Elvyttää sen vanhan kukkapenkin paikan jollain sinne sopivilla perennoilla. Siitä tontin osastahan ihan puuttuu tällä hetkellä kukat... ^^

Kukkien siemeniä on kuivumassa siellä täällä. Muunmuassa kaikissa kukkamaljakoissa, kukkien latvuksia ylösalaisin jotta niiden siemenet tippuisivat maljakoiden pohjille.

Mutta itse pääasiaan eli aulan lattiaan. Ah. Oltuani ensin päivän täältä muualla, sain sen loppuun villoitettua eilen illalla, Late laittoi loput tuet lastulevyille, ja me raahasimme lattialastulevyjä pois olohuoneesta, ulos sahattaviksi ja takaisin sisälle asennettaviksi ja Late asensi, ruuvasi, liimasi ja viimein riemuitsi. Se on siinä. Lattia. Tosin vielä lastulevyvaiheessa.
Mutta nyt lattian pitäisi olla lämmin.  
Villaa on paksusti ja betoni on poissa.
Toisin kuin siinä ennen oli...



10 kommenttia:

  1. Oi! Joko on ollut huurretta ikkunoissa? Pieni haikeus nakertaa jos nyt jo pitää tästä kesästä luopua, mutta toisaalta tällä viikolla on joulu ollut jo mielessä. Se pimeys vaan tunnu mukavalta. Saadakseen yhden, pitää luopua toisesta.

    Onnea ja sinnikkyyttä remppaan!

    VastaaPoista
  2. Jovelan emäntä =)

    Ihan se oli aitoa jäätä.
    Kiitos, sinnikkyyttä tarvitaankin...
    Seinien kimpussa ollaan. Ja vähän olohuoneen katon, ja, ja, ja...

    VastaaPoista
  3. Vilpoisat ovat ilmanalat täälläkin päin, mutta ei kuitenkaan pakkasia. Kukat yrittävät jo talviteloille, mutta en anna ihan vielä periksi.

    Pelakuita voi talvettaa kukattomanakin. Ne ovat aika sitkeää sorttia. Harmittaa, ettei ole viileää kellaria tai kuistia, jonne voisin omani kiikuttaa talviteloille.

    Tykkään sivupalkissasi olevasta kommentintykkäysmerkistä. Tekisi mieli kaapata se myös omaan blogiini, mutta en oikein tohdi, kun en tiedä sen alkuperää. Tiedätkö sinä, mistä se on peräisin?

    VastaaPoista
  4. Ai niin, yhtä asiaa minun on tehnyt mieli kysyä. Oliko helppo päätös ruveta remontoimaan taloa uusilla rakennusmateriaaleilla? Mitkä seikat vaikuttivat päätökseenne? :)

    VastaaPoista
  5. Hei Celia! =)

    Mie nimenomaan niitä pelakuun kukkia oisin tahtonut katsella kauemmin. =) Toki tiedän miten niitä voi talvettaa.
    Kellari olisi kyllä mainio. Miekin tykkäisin. =)

    Kiva kommenttitykkäysmerkki löytyi googlettamalla, ja olen bongannut sen muutamasta muusta blogistakin. Päätin itsekseni, jotta sen voi varmaan napata. Joten nappaa siekin.


    Celia, uusilla, terveellisillä materiaaleilla tätä kertaalleen valitettavasti miltei kauttaaltaan väärinremontoitua taloa oli aivan PAKKO ruveta korjaamaan sekä remontoimaan asuttavaan kuntoon. Asap.


    VastaaPoista
  6. Päädyin sittenkin ihan toisennäköiseen bloginappiin, jonka tiedän olevan vapaasti käytettävissä.

    Totta, teillä on ollut melkoinen kiire saada talo asuttavaan kuntoon. Silloin kun muutenkin on stressaavaa, tuskin jaksaa ruveta metsästämään varaosapankeista autenttisia rakennusmateriaaleja.

    Minä haaveilen yhä vanhasta talosta, jonka korjaisin pieteetillä. Se olisi varmaan mahdollista sitten, kun lehmät lentäis tai saisin lottopotin, sillä minähän en osaa oikeasti rakentaa yhtään mitään vaan tarvitsisin ammattimiehet tekemään. Ehkä pitäisikin ruveta lottoamaan... ;D

    VastaaPoista
  7. Voi Una! Oikein paljon kiitoksia tunnustuksestasi! Saan taas virtaa, kun olen ollut pikkuisen "jäässä". Olet ollut minun ensimmäisiä lukijoitani, joten myös tunnustuksen voisin palauttaa ilomielin myös sinulle!
    Oikein mie hämmästyin,että miten mie oon missannut tämän Punainen pikkutalo- blogisi! Mie oon vaan nauttinut siun runoista!No, ihanaa nyt seurata teidänkin remonttia!

    VastaaPoista
  8. Celia, taidan miekin poistaa tämän lainaamani. =)

    Voi, lottoa ei voi voittaa jos ei lottoa joten kyllä kannattaa kokeilla ainakin silloin tällöin. Miekin pari kertaa vuodessa laitan siihen pari euroa. Ihan kokeillakseni. =)





    Heips Omenankukka =)

    Meidän remontti vaan ei aina ole niin ihanaa, mutta parhaamme yritetään. Vaan hidasta tää vähän on. Toisen paikan saa kuntoon niin toiseen nurkkaan pitäisi ehtiä...

    Pakenenkin justiin tästä runonmaailmaan... <3

    VastaaPoista
  9. Hyvänen aika!? Oikeaa jäätä, et oisi sitä muuten jääksi kutsunut. Elokuussa. On tämä taas kanssa...sanoinkin eilen, että tulen inhoamaan tulevaa talvea, en pimeyttä, sitä rakastan mutta kylmää...se tekee ihan fyysisestikin kipeää!

    VastaaPoista
  10. Hellou Vilukissi! <3


    Sitä ihtiään se oli. =/
    Muutama kukkakin jo nuupahti samantien tästä kylmästä yöstä. Mie olin luullut ja kuullut etukäteen että tämä keskiviikon ja torstain välinen yö se kylmä olisi enkä ollut mitenkään varautunut siihen että se kylmä olikin jo aiemmin.

    Miekään en pidä kylmästä. Se sattuu otsaan, reisiin, käsiin ja jalkoihin. Ei mun korvatkaan siitä tykkää...

    Pitänee vaan neuloa lisää villaisia, meille viluisille. <3

    VastaaPoista