Purkuhommissa

Sunnuntaina pidimme lepopäivän komerotilan purusta ja ajelimme pitkin mantuja kuvaamassa maisemia ja etsimässä ahomansikoita/metsämansikoita jne. Nam. Niiden maku on taivaallinen, vaikka hiukan tien soraakin olisi mukana.

Keuhkot toimivat taas paremmin ja nenun kautta on vapaata hengittää kun pitää välillä lomaa talonpurusta. Remonttiapureiksi alunperin lupautuneet karttelevat meitä.  =P Eihän tämä purku oikeastaan ole edes terveellistä kellekään. Kyllä me pärjätään. Keuhkot ritisten.

Ensin purettava tila oli tämännäköinen. Siitä on jo revitty paljon kostuneita ja pilaantuneita osia sekä lisää vettynyttä haisevaa purua tarkastajan käynnin jälkeen.
Late (päivän ensimmäinen hengityssuojain ja vielä puhtaat vaatteet yllään) alkoi purkaa olohuoneen seinää vasten olevaa seinämää. Välissä oli puhdasta 40-luvun purua.
Miun tehtävä on seisoa jätesäkin kanssa komeron kynnyksellä ja napata aina nuo puruannokset jätesäkkiin ja kiskoa säkit ulos. Tuolla ne odottelevat kaatopaikkareissua lainaperäkärryssä joka pian taas pitää palauttaa.
-Perhana kun ei ole omaa peräkärryä... =/

Puutavara kerätään ensin tiettyyn pihannurkkaan ja siitä se viedään erikseen jäteaseman puujätepisteeseen, jossa monesti on ruuhkaa kun tuntuu että koko kunta purkaa jotakin...

Sama seinä olohuoneen puolelta. Siinä raput menevät ylös...

Rappukäytävää... Noiden mäntypaneelien takana on kivasti puhallusvillaa, joten ne pitää kaivella rappukäytävässä kikkaillen pois...
Ei ole yhtään ihanaa saada päällensä purua ja muuta purkujätettä niin puretaan ylhäältäpäin tämä. Palaan kuvin tilaan sitten kun ollaan siinä vaiheessa.

Myöhemmin maanantaina löytynyttä mustuutta... =(
Tuon ilmastointiputken kauttako on tullut myös vettä talon sisuksiin? Ei... Vaan entiseltä katolta? Aikoinaan pärekatoltako? Vai mistä vesi on tullut? Miksi sen tuho oli piilotettu ja laitettu rakennuslevyä päälle? Aargh.
Tämä seinä oli ihan mädäntynyttä puuainesta. Harmaa putki voisi olla viemröinnin ilmastointi, ellei se sitten osoittaudu joksikin aivan muuksi. Seinän takana on kylpyhuone.

Raput eivät ole kovin hääppöisissä kantimissa olleen näköjään koskaan... Ne olisivat voineet vaikkapa romahtaa... Ilmankos ovat aina kovasti narisseet ja murisseet kun niitä pitkin on kuljettu.
Nyt rappuja joudutaan tukemaan alapuolelta lisää, että pysyvät vielä hetken paikoillaan.

Edellisen remppaajan purut ovat olleet kostuneita ja haisevia, täynnä roskaa ja puhallusvillaa sekaisin, lisänä puuta ja eristevillapaloja mielettömän sekavina klimppeinä. Seassa mm sanomalehtiä, viinipullon korkkeja, tällainen huoneentaulu (onko sille tullu uskonpuute, haha!) sekä vaatteita...

Vanhan osan yhä puhtaista seinänvälipuruista löytynyttä... Olisiko korttipakka vaikkapa pudonnut purujen laittajalta seinän väliin... Löysin kolme korttia. Tämä oli yksi niistä. Tässä se on juuri paikoileen tukipuulle purun sekaan pudonneena. Ja Late sai tauon, kun miun oli pakko hakea taas kamera...