Salaovi

Löytynyt salaovi tulee jäämäänkin piiloon...

Luultavasti Pikkutalo on ollut ennen  muinoin vain isohkon tuvan ja huoneen rakennus, kylmine yläkerran kesähuoneineen. Alakerrassa on sijainnut lisäksi kylmäkomero ruokien säilyttämistä varten. Leivinuuni on avautunut tupaan ja ihmiset ovat nukkuneet lähellä sen lämpöä. Jossain vaiheessa taloon on tehty seinä varsinaisen keittiön erottamiseksi makuutilasta ovineen ja kookas leivinuuni on purettu & korvattu puuliedellä joka on jäänyt keittiö-osaan. Näen sieluni silmin sen kovasti tupakoineen muurarin muuraamassa keittiön puuliettä verkkaisesti ja tumppaamassa savukkeitaan suoraan tiilien alle laastiin...

Sitten vuosien kuluttua joku on saanut päähänsä sulkea seinää keittiöstä ja poistaa kahden oviaukon pienestä tilasta sen makuuhuoneeseen menevän ja laittanut päälle levyjä ja kaapistoja. Tavaraa on ollut enemmän kuin mäkitupalaisella aikoinaan. Samalla on tehty sisälle rakennuksen lisäosaan sauna ja uusi eteistila.
Makuuhuoneeseen on jätetty ovi vain olohuoneeseen, sekä olohuoneesta ja keitttiöstä eteiseen.

Viimoisimmissa remonteissa on rakennettu huoneen (olohuoneen) puolelta raput yläkertaan ja joku taiteellinen kaukokaipuun omaaja & etelän kaariovia ihannoiva omatoimimies on muotoillut eteisen ja keittiön oviaukot kaareviksi ja viime silauksena naulanut niiden päälle perinteistä suomalaista mäntyä paneelimuodossa. Näitä kaariakin me nyt puramme pois ja kurkimme mitä ne sisältävät. Purua ja lasivillaa näyttävät kovasti syöneen. Ja hiiriä...

Sunnuntaina kiertelimme taas rautakauppoja ja etsimme keittiöön kattomateriaalia. Niitä entisiä jyrsijöiden saastuttamia hajonneita mäntypaneeleita kun ei kyllä enää takaisin laiteta. Lisäksi piti ostaa lisää harkkoja sen maa-aineksen esteeksi keittiön ja eteisen rajamaille, lattian alle. Jospa mie pystyisin huomenissa jo menemään lattian alle leikatun jalan kanssa ja kaivamaan maata pois väärästä paikasta, eli keittiön lattian puolelta. Saisin taas kannettua omaa korttakin tähän kekoon. =)