Jou jou

Myöhästyneet tupaantuliaiset Pikkutalossa

Terassi valmiina vähän myöhästyneissä tupareissamme 20.9.2014...

Samalla oli tarkoitus juhlia
parin kk:n takaisia häitämmekin... 

Nyt me ollaan naimisissa

♥♥ 

Tämä on heinäkuussa hääpäivänä napattu 

harvinainen yhteiskuva meistä kahdesta. 

Tytär piti meille piknikhäät lahtelaisessa puistossa
maistraatissa piipahtamisemme jälkeen, 

ja tässä me nyt leikataan tyttären 

leipomaa suklaahääkakkua.

Mukana hauskassa puistoiltapäivässä
oli myös Esikoinen avokkeineen
ja yksi tyttären ystävätär.

Pienissä häissä...

Mutta me pidämme ensi kuussa 
ystäville ja muille sukulaisille
ns Tuparit, joissa hekin
ovat tavallaan häissämme.  

♥♥ 

Jaa että miltä tuntuu? 

Onnelliselta.

 Tietenkin. =)

♥♥ 

Hani ja Una

Tämä jäi virallisen epäviralliseksi 

kihlajaiskuvaksi vuodelta 2010... 

♥♥ 

Terassi viittä vaille valmis...

Terassin kuulumisia ja vinkkilinkki äänestykseen 
jossa voit Sinäkin voittaa 500 euron lahjakortin,
on tuolla varsinaisella blogisivullani:

Kesähuone Pikkutalon kainalossa.

Huurreovi saunaan

Saunanoven laseissa oli tänne muuttaessamme ikäviä kalkkipisara- ja mitä lie jälkiä jotka eivät lähteneet puhtaaksi millään puhdistusaineella. Kokeilimme niihin aivan kaikkea! Pinttynyt lika sijaitsi oven laseissa kylpyhuoneen puolella.

Viime talvena sain kuningasidean: mitä jos lasit hiekkapuhaltaisi sellaisiksi huurteisiksi, niin se likakerros lähtisi niistä pois? Uutta ovea emme raaskineet ostaa. Tämä vanha on varmaan ollut saunassa ovena niin kauan kuin sauna on sisätiloissa sijainnut. 80-luvulta.

Alunperinhän tässä talossa on ollut pihasauna. Sellainen tosin olisi mukava kesällä, niin saunan kuumuus ei lämmittäisi koko taloa.

Mutta palatkaamme ideaani, Hani ensin epäröi. Mietti ja funtsi. Kuukausitolkulla.

Kunnes nyt, kun talon tuparien päivämäärä lähestyi, hän alkoi ajatella hiekkapuhallusta hyvänä varteenotettavana ideana ja soitti henkilölle jolla on hiekkapuhallusvälineet, kysyen suoraan vaan että paljonko hiekkaa menisi saunan oven lasien käsittelyyn. Kuulemma kaksi säkillistä?

Niin mies eräänä päivänä ruuvaili saunan oven irti, pakkasi sen autokyytiin ja lähti töihinsä, ja töistään tultuaan käväisi henkilön luona, joka jättiuusioperheineen asustaa sopivasti autokorjaamolla ja siellä oven lasit teipattiin, etteivät oven puuosat kovin vaalenisi käsittelyssä, käsiteltiin lasit oven toiselta puolelta ja niin ovi saapui samana iltana takaisin Pikkutaloon.

Hiekkapuhallus onnistui. Puhallettu ovenpuoli sijaitsee nyt saunaan päin ja sileä puoli kylpyhuoneeseen, jossa shampoo- ja saippuavettä yms saattaa pirskottua saunan oveeen ihan vieressä sijaitsevasta suihkutilasta.

Käsitelty lasi on kuin huuruista lasia tai jäätä. Se antaa yksityisyyttä saunojalle sekä suihkussaolijalle.
Emme voi käsittää nykysuuntausta, että wc:ssä, saunassa ja kylpyhuoneessa on seinät lasia ja että vaikkapa olohuoneesta näkee suoraan lauteille tai itseään suihkussa pesevän ihmisen...

Vessassakäynti ja peseytyminen on sangen yksityinen hetki. 

Niin saunomisenkin pitäisi olla. 

Mutta makuja on niin monia.

Erilainen kesä = vain puhtaan puun tuoksua...

Tähän pihan kuolleelle kulmalle ja talon nurkalle, 

jolla ei ollut mitään muuta käyttöä, 

Late suunnitteli viime talvena 

terassia, joka nyt on saatu aluilleen, 

oikullisten säiden vaihtelevaisuudesta huolimatta.


Kuvassa kattokannakkeet 

ovat paikoillaan, kakskakkosia ja

hieman läpikuultavaa kattomateriaalia odottamassa.

On hankalaa saada mm maalaustyöt kuivumaan taivasalla 

kun ei ole mitään suojaa jossa voisi sateella maalata. 

Tuulinen piha on tuhonnut jo kolme telttaa, 

joten emme enää hanki siihen mitään telttoja.

Terassilla voi sitten aikanaan mm timpuroida, 

pitää pyykinkuivaustelinettä, ruukkukukkia jne jne jne. 

Mie olen heiluttanut maali- ja öljypensseleitä.

Kaikki pylväät ja kattokannakkeet mies on 

rakentanut käsisahan, puukon, taltan ja vasaran avulla. 

-Välillä hän toki huokaisee jotta tämä olisi nopeampaa
sähköisen sahan kanssa.

Kaikki muut työkalut ovat oikeastaan
joko palautettuina oikeille omistajilleen
tai lainattuina muualla... 

Ulkoportaiden kaide (näkyy vielä yläkuvassa) 

on jo nyttemmin purettu pois, 

koska terassille tulee kulku siitä kohdin. 

Vanhat lohkeilevat kiviset ulkoportaat, joissa ei mikään 

paikkamateriaali pysynyt, tullaan 

päällystämään samalla kyllästetyllä puulla kuin terassin lattia.

Tuo ei niin nätti, mutta erittäin hyödyllinen ilmalämpöpumppu 

saa uuden suojan pöytämäisestä rakennelmasta, 

joka rakennetaan terassille sen päälle.

Lattiakannakkeet odottelevat näitä lattialautoja,
jotka oli alunperin kyllästetty vihreällä mutta minä öljysin ne ruskeiksi.
Se tuli halvemmaksi, kuin ostaa valmista ruskeaa
terassilautaa... =)

Ja tiedän,
ensi kesän märkätilaremotin jälkeen saan öljytä terassin lattian
ja ulkoportaat uudelleen.
Mutta onneksi se on puuhaa josta pidän kovasti. =)

Hupsuna Tildaan

Tämä on NIIN totta! =)

Mies löysi viime viikonloppuna kirppiksellä ollessamme kolmella eurolla tämän Tilda-kirjan! Hassua oli, että samaan aikaan mie itse vaelsin kirppishyllyjen välissä etsien kankaita mahdollisiin Tilda-juttuihin, koska mielessäni oli Tilda-kalenteri jonka olin alkuvuonna saanut Mamaltani.

Tästä mitään tietämättä mies tosiaan bongasi tuon kirjan ja huikkasi minut luokseen. Jess! Hyvä löytö! Olin tätäkin kirjaa kirjakaupassa kuolanut mutta suuren hinnan vuoksi se silloin jäi myyntitiskiin edelleen. NYT mie raaskin sen ostaa. Kiltti mies miulla. Joka osaa lukea ajatuksia.

Niinpä ostoskoriini kerääntyi kirjan 

lisäksi mm beige neulepusero, 

josta olen leikannut jo yhden nuken osaset. 

Ruskeasta neulepuserosta tulee kauris, ja 

vaaleanpinkistä lasten balettihameesta 

tälle balleriinalle mekko. 

Raidallisesta tyynyliinasta tulee sydämiä. 

Kukallisesta lastenmekosta 

tulee useita nukenmekkoja jne...  

Ihkua! 

Tämä on siis eräänlainen testi siitä, 

voiko Tildoissa käyttää kierrätyskankaita.


PS: Trikoo ei ainakaan sovi vartalokankaaksi.
Se pitää olla jämäkkää puuvillaa...
Nimimerkki: testattu on... =)

Oisko kellään paljua halvalla myytävänä?

Terassia ollaan suunniteltu meidän talon jatkeeksi. 

Oisko kellään paljua halvalla myytävänä? 

Sellaiselle olisi tulevalla terassilla paikka. =) 

Olohuoneen uusvanha pöytä ja muuta ruskeaa

Lattiaremonttimateriaalien jämistä rakensi Hani meille uuden sohvapöydän.

Mie sitten vahasin eräänä kauniina kevätpäivänä pihalla tuon

valmiin pöydän, samalla konjakin sävyisellä puuvahalla 

kuin millä on käsitelty sisäportaat yläkertaan, 

keittiön työtasot sekä kaikki talossa esillä olevat kannatintolpat. 

Loppuvahat riittivät juuri ja juuri pihamökin portaisiin. 

Nyt nekin ovat yksiväriset.

Nekin kun oli tehty semmoisista 

eri sävyisistä jämälaudoista. 

Pönttis on mukana eräässä kilpailussa...

Sehän kunnostettiin lämpimän väriseksi
jo jokin aika sitten.

Ja hyvin on lämmittänyt vinttiä. =)


PS: Samalla maalilla olen maalanut myös
kottikärryt, ja HYVIN on punainen väri pysynyt niissäkin.

Sunnuntain asuntonäyttely

Uteliaita talonkatsojia kävi kiitettävästi. 

Pitäähän pihan pikkutirppanoille saada ainakin
yksi pönttö keväässä lisää asuntoja. =)

Hyvää maaliskuuta

 Tämmöisestä netissä kiertävän kuvan tuolista mää olen haaveillut... =) 

Tuon oloinen tuolihan meillä jo onkin. Jospa neuloisin sille talvipuvun? =)

Jostain kumman syystä tästä blogista on kadonnut joitakin kuvia?

Kotirintamalla ei ole juuri talvella tapahtunut erityisempiä, jäätyneitä putkia lukuunottamatta ja muutamaa loukkuun saatua hiirtä... (tarvittais se kissa...) Ei siis uusia hienoja sisustusideoita, ei mageita huonekaluja, ei huikeita tekstiilejä, eikä mittään muutakaan. Me elimme säästäväisesti, tietystä syystä. =)


Tai hei kyllä, kyllä, onhan meillä jotakin aivan uutta! Latehan pyynnöstäni rakensi rustiikkisen sohvapöydän olohuoneeseen viime kesän remppojen jämäpuista.
Se on vielä käsittelemättä puuvahalla ja tällä hetkellä pöytä sijaitsee muovilla päällystettynä miun multapurnukoideni alustana.

Outo sulakausi sulatti tienoot ja pihan hetkeksi lumettomaksi sillä aikaa kun me vietimme hiukan lomaa remppakodista ja vierailimme... (niin, siihen juttuun me säästimme kuukausia ja taas säästimme ja säästelimme, pinnistelemällä...) yhdellä saarella Atlantin rannalla.

Tosin loma meni hiukan niinko pilalle, koska me olimme koko reissun ajan hirmuisessa lintu/sika/flunssa/influessa/mikälie/taudissa joka ei kotiin aiottua aiemmin palattuammekaan päästänyt hevillä meitä ikeestään. Tulipa edes kuvia otettua kovasti muistoksi.

 Joulun kukat ovat kukkineen ja jo lakastuneet. 

Amat pääsevät sitten pihalle kun kylmät yöt kaikkoavat.

 Mansikoita on kylvetty ja 

kaupasta ostettu mutta kaupan mansit eivät ole makeita... 

Nyt täällä kotona ulkona näyttää oikeammalle maaliskuulle lumipeitteineen. Toivon, ettei luonto ja sen helleaalto turmellut immeisten kasveja, puita ja kukkia, turhaan herättelemällä ja houkuttelemalla niitä jo avautumaan esille, ja sitten kuitenkin heittämällä niiden päälle lunta pakkasen kera.